NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

Keskustelua NHL:stä ja sen pelaajista.

Stanley Cupia nostelee ensi kesänä?

Anaheim Ducks
5
20%
Atlanta Thrashers
0
Ei ääniä
Boston Bruins
0
Ei ääniä
Buffalo Sabres
0
Ei ääniä
Calgary Flames
1
4%
Carolina Hurricanes
0
Ei ääniä
Chicago Blackhawks
0
Ei ääniä
Colorado Avalanche
0
Ei ääniä
Columbus Blue Jackets
0
Ei ääniä
Dallas Stars
0
Ei ääniä
Detroit Red Wings
6
24%
Edmonton Oilers
0
Ei ääniä
Florida Panthers
0
Ei ääniä
Los Angeles Kings
0
Ei ääniä
Minnesota Wild
1
4%
Montréal Canadiens
0
Ei ääniä
Nashville Predators
0
Ei ääniä
New Jersey Devils
2
8%
New York Islanders
0
Ei ääniä
New York Rangers
0
Ei ääniä
Ottawa Senators
0
Ei ääniä
Philadelphia Flyers
1
4%
Phoenix Coyotes
0
Ei ääniä
Pittsburgh Penguins
1
4%
San Jose Sharks
1
4%
St.Louis Blues
1
4%
Tampa Bay Lightning
0
Ei ääniä
Toronto Maple Leafs
1
4%
Vancouver Canucks
0
Ei ääniä
Washington Capitals
5
20%
 
Ääniä yhteensä : 25
Avatar
Viestit: 2395
Liittynyt: 26.06.2009 01:28
Suosikkijoukkue: Ilves ja Minnesota Wild

Re: Carolina Hurricanes kaudella 2009-2010

ViestiKirjoittaja Burns8 » 19.08.2009 21:36

Ajattelin tehdä pienen (Honkas-maisen)analyysin Carolinasta, sillä pikkubroidi kannustaa Canesia, joten tulee Hurrikaanien asioita seurattua melko paljon.

Kyllä alkaa Carolinalla olemaan pakka valmiina ensi kaudeksi. Mielestäni erittäin iskukykyinen joukkue.

Hyökkäys: 8,5

E. Cole - E. Staal - R. Whitney
T. Ruutu - M. Cullen - S. Samsonov
J. Jokinen - Rod Brind'amour - C. LaRose
T. Kostopoulous - S. Yelle - S. Walker

(Z. Boychuk, B. Sutter, P. Dwyer, D. Bowman)

Yksi sommitelma hyökkäysketjuista. Viime kaudellakin ketjut elivät todella paljon. Kuten Dev mainitsi Canesin sentteriosasto näyttää todella vahvalta Yellen tulon myötä. Myös laituriosasto kohdillaan, kun tärkeille pelaajille tehtiin jatkosopimuksia. Eric Staalin niskassa lepää jälleen paljon, mieheltä odotetaan jälleen yli 40 maalia, uskon Staalin tekevän mahdollisesti jopa 45 maalia. Myöskin Tuomo Ruudulta odotetaan jatkosopimuksen myötä enemmän. Yelle tulee pelaamaan paljon alivoimaa, joka tarkoittaa, että Staalin ei tarvitse pelata niin paljoa alivoimalla ja energiaa säästyy ylivoimalle ja tasakentällisin pelaamiseen. Canesilla myös hyvät kolmos- ja nelosketjut. Hyvä hyökkäyskalusto kasassa. :peukkuylös:

Puolustus: 8

J. Pitkänen - A. Ward
T. Gleason - J. Corvo
N. Wallin - A. Alberts


Pakkiparit tulevat käytännössä olemaan juurikin nämä. Ainakin Ward hankittiin juurikin Pitkäsen pariksi. GM Jim Rutherford on tehnyt loistavaa työtä hankkimalla pari tärkeää puolustajaa täydentämään pakkiparit. Andrew Alberts ja Aaron Ward hankittiin juurikin tuomaan kokemusta ja täydentämään pakkiparit. Puolustuksen johtajana häärii edelleen Joni Pitkänen, jonka alivoimaminuutit vähenevät Albertsin ja Wardin tulojen myötä. Joukkueella hyviä ylivoimapakkeja kuten Joe Corvo ja juurikin Pitkänen. Ja puolustavat pakitkin hoitavat hommansa kunnialla, eli siis Tim Gleason ja Niklas Wallin. Tämäkin osasto mielestäni hyvin kasattu. :peukkuylös:

Maalivahdit: 8

C. Ward (M. Leighton(J. Peters))

Joukkueella voittava maalivahti. Cam Ward torjui Canesille Stanley Cupin, vaikka aloitti kyseisen kauden kakkosmolarina ja tulokkaana. Kauden aikana vie ykköstorjujan paikan Martin Gerberiltä ja torjui Carolinan aina Stanley Cup-mestaruuteen asti ja palkittiin Conn Smythe palkinnolla(ja vielä tulokkaana). Myöskin kakkosmolari Michael Leighton tarvittavan hyvä maalivahti NHL-tasolle. Pelaa tarvittavat pelit tarvittavan hyvin. Justin Peters hyvä tulevaisuuden maalivahti.

Valmennus: 8,5

Paul Maurice tuli viime kaudella vuoden vaihteen jälkeen nostamaan Carolinan kurssia ja onnistui siinä johdattaen Canesin aina konferenssifinaaliin asti. Itse en oikeastaan sen enempää Mauricesta tiedä, kuitenkin mielestäni hyvä valmentaja.

Yhteensä: 33p
"I respect Koivu. I respect how this guy despises to lose." ------ Brent Burns #8 - Mikko Koivu #9 - Martin Havlat #24

Ylläpitäjä
Avatar
Viestit: 14833
Liittynyt: 12.05.2008 16:38
Paikkakunta: Kuopio
Suosikkijoukkue: TPS, NHL, Junnut

NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Legenda » 24.08.2009 11:00

Tähän ketjuun siis SM-liigan ja Mestiksen tavoin ennakointia ja spekulointeja NHL-joukkueista ja niiden voimasuhteista. Itse tulen laittamaan tod. näk. samalla tyylillä tännekkin noita ennakkoja kuin SM-liigan puolelle olen laittanut ja ne myös määrittelevät sitten vähän noita NHL-gurun pisteytyksiä.

Kuva Anaheim Ducks

Maalivahtien taso: Erinomainen

Jonas Hiller (Jean-Sébastien Giguère)

Maalivahtikaksikko Giguère - Hiller luo Anaheimille vahvan portin maalinsuulle. Conn Smythe Trophyllakin palkittu Giguère on jo vuosia kuulunut NHL-veskareiden paremmalle puoliskolle ja hän tulee kuulumaan vastaisuudessakin. Vaikka mennyt kausi olikin osittain epäonnistunut niin siitä ei kannata vetää turhan pitkiä johtopäätöksiä. Giguère on parhaassa mahdollisessa iässä ja tulee torjumaan huipulla vielä monen monta vuotta. Ainoa kysymusmerkki on Giguèren suuri palkka (6 milj.) joka voi olla sellainen tekijä, että Giguère saa siirtorajan kynnyksellä pakata kassinsa ja suunnata katseensa kohti toisia seikkailuja.
Ja tämähän ei tosiaankaan olisi vähiten Jonas Hillerin syytä. Kolminkertainen MM-kisakävijä Sveitsin paidassa on noussut kuin puskista kohti NHL:n huippua. Menneellä kaudella Hiller onnistui nappaamaan ykkösvahdin viitan pudotuspeleihin mentäessä Giguèrelta eikä pettänyt odotuksia. Huikea +94 torjuntaprosentti kertonee, että Anaheimin tippuminen pudotuspeleistä ei todellakaan johtunut maalivahditpelistä vaan maalien vähyydestä. Uskoinkin (kuten moni muukin), että kauteen lähdettäessä tilanne saattaa olla Anaheimin maalivahtirintamalla melko tasaista peluutuksen merkeissä, mutta mitä pidemmälle kevättä mennään niin sitä enemmän Hilleriä lämmitetään playoffeja varten. Vaan pystyykö Sveitsiläinen uusimaan menneen kevään temppunsa?


Puolustuksen taso: Erittäin hyvä

Nick Boynton - Scott Niedermayer
Luca Sbisa - Ryan Whitney
Brendan Mikkelson - James Wisniewski
(Brett Festerling, Sheldon Brookbank, Mark Mitera)


Anaheimin puolustuksesta poistui iso palanen kun Chris Pronger treidattiin Philadelphiaan, mutta seura paikkasi tuon paikan järkevästi hankkimalla tilalle huomattavasti halvemman Nick Boyntonin. Boynton ei tietysti pysty korvaamaan Prongerin jättiläismäisiä saappaita, mutta silti hän sopii paremmin kuin hyvin Anaheimin fyysiseen pelityyliin. Puolustuksesta löytyy tulevallakin kaudella kaikki ne ominaisuudet mitä tarvitaan menestymiseen. Kiekollista taitoa löytyy yllinkyllin Niedermayerin, Whitneyn, Wisniewskin sekä varauksin Sbisan muodossa. Fyysisyyttäkään ei ole syytä unohtaa sillä rytinää ja ryskettä kaukaloon tuovat Boynton, Sbisa, Mikkelson sekä pressikatsomossa (omissa papereissani) kautensa aloittava Sheldon Brookbank. Valoisaa on se, että ns. pressikatsomon orjiksikin jää vielä pari kipaletta NHL-tason miehiä. Nämä takaavat sen, että kun loukkaantumisia tulee niin ei tarvitse heti laskea alleen.
Onnistuessaan Ducks-pakisto on siis ehdottomasti jopa Stanley Cupiin vaadittavan tason puolustus, mutta mikäli esimerkiksi Sbisa ei pysty ottamaan sitä loikkausta NHL-ympyröihin ja pakisto kokee parikin pahempaa loukkaantumista niin se on sanalla sanoen kusessa. Maalivahdit pystyvät paikkaamaan virheitä, mutta eivät hekään kaikkea pysty estämään. Lähtökohtaisesti kuitenkin Anaheimin pakisto on erittäin hyvä, mutta ei kuitenkaan erinomainen.


Hyökkäyksen taso: Erinomainen

Bobby Ryan - Ryan Getzlaf - Corey Perry
Joffrey Lupul - Saku Koivu - Teemu Selänne
Andrew Ebbett - Todd Marchant - Erik Christensen
Petteri Nokelainen - Ryan Carter - George Parros
(Mike Brown, Evgeni Artyukhin)


Anaheimilla on ehdottomasti yksi NHL:n vaarallisimmista hyökkäyskoostumuksista. Ykkösketjun sentterinä pelaava Ryan Getzlaf on kuulunut jo parin kauden ajan NHL-senttereiden eliittiin ja kun laidoille laitetaan vanha tuttu Corey Perry ja toiselle laidalle "new-Selänne" Bobby Ryan niin jälki ei voi olla muuta kuin tuhoisaa. Calder Trophy-ehdokkaanakin ollut Ryan kun ottaa taatusti askeleen eteenpäin ja viime kaudella syntyneet 31 maalia kasvavat varmasti sinne 40 maaliin asti.
Kakkosketjusta taas löytyy Suomalaisväriä kun joukkueeseen kesällä hankittu Saku Koivu tuo lättynsä Teemu Selänteen saataville. Vaikka kaksikosta kumpikaan ei ole enää siinä ns. parhaassa terässä niin silti tämä kaksikko yhdistettynä Joffrey Lupulilla aiheuttaa varmasti monia riemunkiljahduksia tulevan kauden aikana Anaheim-kannattajille. Voisin jopa lyödä päästäni vetoa, että Teemu tekee ensi kaudella vähintään sen 21 maalia ja nousee näin 600 NHL-maaliin. Tähän kun lyödään päälle Lupulilta tulevat +20 maalia niin ei voi kuin ihastella koostumusta.
Kolmosketju on lähtökohtaisesti yksi NHL:n kärkipäisistä. Ketjusta löytyy puolustuspään taitoa Marchantin ja Christensenin myötä yllinkyllin, mutta kun tähän yhdistetään heidän taitonsa lisäksi myös Ebbettin lahjakkuus niin ketjulta voi odottaa myös maalejakin tulevalla kaudella. Kukaan heistä ei välttämättä omaa piste-ennätystään tule rikkomaan, mutta hyvän puolustuksen lisäksi sellainen 20-30 pistettä per nokka on melkoisen realistinen odotus.
Nelosketju onkin sitten melkoisen spesialisti omassa päässä. Keskushyökkääjä Carter näytti jo menneellä kaudella, että hän pystyy korvaamaan Rob Niedermayerin jättämän aukon sentteriosastolla. Carter siis saaneekin tärkeän roolin Anaheimin rikkovassa ketjussa jonka tärkein tehtävä tulee olemaan pitää kiekko pois omasta päädystä sekä hämmentää vastustajan peliä. Tämä rooli on kuin luotu Carterille. Toisella laidalla sitten viilettää Petteri Nokelainen joka hänkin on omaksunut varsin hyvin tuon alempien ketjujen roolin. Nokelaisesta on vuosien saatossa kehittynyt erittäin hyvä alivoimapelaaja jonka voi laittaa jäälle silloin kun pitää kynsin ja hampain puolustaa johtoasemaa. Toiselle laidalle laitetaan sitten vuorotellen Artyukhin, Parros tai Brown. Useimmiten toki Parros saanee peliaikaa ja paikan tiputella hanskojaan.


Tiiviisti:

Anaheimilla on kasassaan jälleen erittäin vahva joukkue joka varmasti on hyvä laskea Stanley Cup-suosikkien joukkoon. Joukkueesta ei löydy sen suurempia kysymysmerkkejä vaikka kuinka kaivelisi.

Arvio sijoituksesta läntisessä konferensissa kaudella 2009-2010: 1-3
"Ei Ilveksellä huonosti mene. Lehdistötilaisuudessakin on tarjolla puoliksi syöty viineri."
- Marko Leppänen @ Twitter

Reijo Mäki kertoi, että aikanaan Turun Palloseurassa pelannut Mal Davis harrasti seksiä naisen kanssa kun muut juhlijat oliva löivät ympärillä tahtia. Aktin jälkeen Davis oli siirtynyt suoraan katsomaan videolta omia maalejaan.

Ylläpitäjä
Avatar
Viestit: 14833
Liittynyt: 12.05.2008 16:38
Paikkakunta: Kuopio
Suosikkijoukkue: TPS, NHL, Junnut

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Legenda » 25.08.2009 08:33

Kuva Atlanta Thrashers

Maalivahtien taso: Hyvä

Kari Lehtonen (Johan Hedberg, Ondrej Pavelec)

Atlantan maalivahtiosasto on lähtökohtaisesti sarjan keskikastia. Ykkösvahtina pelaavalta Lehtoselta ollaan jo vuosia odotettu sitä isoa läpimurtoa, mutta jotenkin aina ne loukkaantumiset onnistuvat pilaamaan nämä yritykset. Paljon ei siis uskalla tukea maalivahdin varaan joka on kerran urallaan päässyt pelaamaan yli 60 ottelua kaudessa ja siitäkin on parisen kautta aikaa. Kahden viimeisen kauden ottelusaldot eivät anna oikein mairittelevaa kuvaa sillä Lehtosen tasoiselta maalivahdilta odotetaan kyllä enemmän kuin 48 tai 46 ottelua kaudessa. Onnistuessaan ja välttyessään loukkaantumisilta "Kärppä" on tuon kolmen miljoonan dollarin arvoinen, helpostikkin. Vaan loukkaantumisherkkänä vahtina hän on iso kysymysmerkki jälleen Atlantan maalinsuulla.
Varavahtina kauteen lähdettäessä tulenee toimimaan kokenut Johan Hedberg (mikäli siis Kärppä jatkaa Atlantassa). Hedberg on NHL-tasolla hyvä kakkosvahti, mutta siihen se potentiaali 36-vuotiaalla konkarilla sitten jääkin. Hedberg pystyy pelaamaan hyvällä tasolla sen 15-25 ottelua kaudessa, mutta jos hänelle suo enemmän vastuuta saa sitä myös katua voimakkaasti kuten historia osoittaa. Ikä alkaa vähitellen tekemään konkarille tepposensa ja nämä alkavatkin olla viimeisiä kausi Hedbergille. Hyvä kakkosvahti, mutta ykkösenä ei mene.
Kolmos -tai kakkosvahtina aloittaa sitten nuori Tshekkiläinen Ondrej Pavelec. 21-vuotiaasta Pavelecista odotetaan Atlantalle tulevaisuudessa sitä omaa Dominaattoria joka torjuu voittoja ja vie joukkueen pitkälle keväällä ja siihen Pavelec kieltämättä omaa myös potentiaalia. Pavelec on päässyt kahdella viimeisellä kaudella torjumaan satunnaisia otteluita NHL-ympyröissä ja jälki on ollut kiitettävää. Nuoren miehen virheitä toki on tullut, mutta myös potentiaali on hehkunut nuoresta talentista. Pavelecin ongelmana on kuitenkin herra nimeltään Lehtonen. Niin kauan kuin Kärppä on Atlantassa ja terveenä ei Pavelecille liene paljoakaan peliaikaa tiedossa. Tämä ei varmasti miellytä kahdesti QMJHL-liigan ykkös All-Star kentälliseen valittua maalivahtia ja sen tietää myös Atlantan organisaatio. Täten voinemme olettaa, että joko Lehtonen tai Hedberg saa pakata laukkunsa ennen kuin kausi alkaa.
Kokonaisuudessaan Atlantalla on hyvä maalivahtiosasto, mutta se ei ylitä sitä erittäin hyvän rajaa. Epävarma ykkösvahti on aina iso miinusmerkki, mutta plussaa tuo lupaava kakkoskolmosvahti jolle voi myös tarpeen tullessa vastuuta suoda.


Puolustuksen taso: Potentiaalinen

Zach Bogosian - Pavel Kubina
Boris Valabik - Tobias Enström
Anssi Salmela - Ron Hainsey
(Nathan Oystrick, Noah Welch)


Atlantalla on erittäin mielenkiintoinen puolustus. Riveistä löytyy nuorta voimaa Bogosianin, Valabikin, Enströmin sekä Salmelan muodossa sekä sitten vähän kokemustakin Kubinan sekä Hainseyn muodossa.
Ykköspari voi olla jopa yksi NHL:n vaarallisimmista, varsinkin ylivoimalla. Hyvin liikkuva ja laukova Bogosian on valmis ottamaan sen askeleen eteenpäin ja dominoimaan kiekon kanssa Atlantan takalinjoilla. Vierelleen Bogosian saanee kesällä Atlantaan saapuneen Stanley Cup-voittajan Pavel Kubinan. Kubina omaa helvetinmoisen laukauksen joten ylivoimalla vastustajan maalivahdilla lienee paikoittain erittäin kuumat paikat kun nämä kaksi puolustajaa siirtelevät hetken kiekkoa toisilleen ja sitten laulaakin jo kanuuna kohti maalia. Vaan eipä taida vastustajalla olla kovin mukavaa siellä Atlantan päässäkään kun kumpikin näistä puolustajista on siinä 190 sentin mitassa (193 cm Kubina, 188 cm Bogosian) ja omaavat mukavasti painoakin siihen, että sieltä lähtevät kaiken maailman SakuKoivut ja ScottGomezit vauhdilla pois.
Kakkosparissa sitten törmäämme ensimmäiseen ongelmaan. Roolitus on tässä parissa erittäin loistavassa kuosissa sillä Enström on erittäin hyvä hyökkäävä puolustaja ja Valabik on kuin luotu oman pään luudaksi. Ongelmana on kuitenkin Valabikin luistelu. Pystyykö Valabik pistämään luistelunsa siihen kondikseen, että pystyy pelaamaan näinkin suuressa vastuussa vai viilettävätkö puolustajat ohitse oikealta ja vasemmalta? Potentiaalia Slovakkijätti omaa vaikka muille jakaa, mutta se pitäisi saada kaivettua esille.
Kolmosparissa sitten Suomalaisväriä Salmelan muodossa. Don Waddellin tiedetään yleisestikkin olevan yksi Salmelan ihailijoista ja tämä takaa käytännössä Salmelalle hyvänkin näytönpaikan joukkueesa. Ylivoima-aikaa lienee tiedossa vaikka tasakentällisissä paikka olisikin "vain" kolmosparissa. Vierelleen Salmela saanee kiekollisesti erittäin taitavan Ron Hainseyn. Hainsey oli menneellä kaudella Atlantan tehokkain puolustaja pisteistä katsottuna, joten voinet ihmetellä, että miksi hän pelaa kolmosessa? Noh kyse on siitä roolituksesta. Siitä ei liene epäselvyyttä, että Hainsey pelannee enemmänkin sitten ylivoimalla, mutta tasakentällisin paikka lienee tuossa. Eikä tuo paikka ole Hainseylle ollenkaan hullumpi. Hän kun tykkää tehdä omia juttujaan ja luoda peliä oman mailan kautta, joten siihen vierelle kun laitetaan joko Salmela tai Valabik niin tämä on mahdollista. Hyvä kolmospari joka onnistuessaan takaa Atlantan faneille paljon iloa.


Hyökkäyksen taso: Potentiaalinen

Ilya Kovalchuk - Todd White - Nik Antropov
Vyacheslav Kozlov - Evander Kane - Bryan Little
Joey Crabb - Rich Peverley - Colby Armstrong
Eric Boulton - Marty Reasoner - Jim Slater
(Anthony Stewart, Chris Thorburn)


Potentiaalinen voi olla kylläkin väärä sana kuvaamaan Atlantan hyökkäystä sillä pelaahan siellä monta konkaria ja jo NHL:ssä läpi lyönyttä pelaajaa, mutta tällä tarkoitetaankin sitä potentiaalia, että onnistuessaan Atlantan hyökkäys voi olla todella tuhoisaa katseltavaa, mutta pahimmassa tapauksessa se roikkuu jälleen kerran ainoastaan parin pelaajan varassa (etunenässä Kozlov, Kovalchuk, Little).
Ykkösketju näyttää ainakin näin paperilla erittäin herkulliselta vaihtoehdolta. Kovalchuk pystyy yksinäänkin iskemään sen 40 maalia kaudessa, mutta kun hän saa vierelleen elämänsä kauden pelanneen Todd Whiten rakentamaan peliä ja toiselle laidalleen jyrän nimeltään Antropov on hyvä paketti valmis. Roolituskin on selvä sillä White rakentaa peliä, Antro hakee kiekkoa kulmista ja raataa ympäri kaukaloa ja näin Kovalchuk tekee sen minkä parhaiten taitaa: pistää kiekon pömpeliin tuon tuosta. Loistava ketju alustavasti ja tällä ketjulla on potentiaalia yltää todellisiin urotöihin.
Kakkosketjussa sitten kohtaavat vähän rajummin nuoruus ja kokemus. Huippulupaukset Little & Kane saavat toiselle laidalleen kokeeneen Vyacheslav Kozlovin. Kolmesti neljänä viime kautena yli 70 pistettä tehnyt Kozlov lieneekin täydellinen tutor nuorille oppilailleen jotka vasta opettelevat talon tavoille. Vaikka ketjun toinen laituri Little pelasikin loistavan kauden niin hän omaa potentiaalia vielä paljon parempaan. 31 maalia kertonee, että Little saa kiekon löytämään tiensä helpostikkin verkon perukoille mikäli hänelle sitä on joku jakamassa ja tähän tarkoitukseen Kozlov on Atlantan paras vaihtoehto. Ketjun keskelle sijoitamme alustavasti nuoren Kanen. Myös Kane omaa sitä maalintekotaitoa minkä todistanee viime kaudella WHL:ssä tulleet 48 kaappia. Tällöin tässä ketjussa on yksi maalintekijä, yksi maalintekijä/pelinrakentaja sekä yksi puhdas pelinrakentaja. Perfect.
Kolmosketjussa nippu kapenee melkoisesti kahteen edelliseen verrattuna, mutta omaa sekin kiitettävää potentiaalia. Keskellä pelaa viime kaudella Kovalchukia ruokkinut Peverley joka saa laidoilleen työmyyrä-Armstrongin sekä lupaavia otteita menneellä kaudella esittäneen Joey Crabbin. Ketju omaa taitoa sekä kovuutta sopivissa määrin ja sille löytyneekin käyttöä sillä Atlanta tulee tarvitsemaan kaikkia mahdollisia maaleja tulevalla kaudella.
Nelosketjussa onkin sitten pelkkiä oman pään luutia. Kovaluinen Boulton hoitanee ongelmajätteet jotka kohdistavat vähänkin ylinmääräistä kovuutta Atlantan nuoriin. Ketjun kaksi muuta lenkkiä sinnittelevät kiekon kanssa mahdollisimman paljon ja pitävät sen tehokkaasti pois omista. Paljoa en sanottavaa tästä ketjusta keksi. Jos palaset loksahtavat kohdilleen on tämä erittäin hyvä nelosketju.


Tiiviisti:

Atlantalla on lähtökohtaisesti paras pelaajisto seuran historiassa ja sen mukaista tulisi jäljenkin olla. Se omaa ehdottomasti potentiaalia edetä playoffeissakin eteenpäin ja näin me myös uskomme. Runkosarjan pitkä juoksu kuitenkin näyttää jaksavatko nuoret sekä vanhat painaa pahimmillaan yli 100 peliä kaudessa.

Arvio sijoituksesta itäisessä konferensissa kaudella 2009-2010: 7-9
"Ei Ilveksellä huonosti mene. Lehdistötilaisuudessakin on tarjolla puoliksi syöty viineri."
- Marko Leppänen @ Twitter

Reijo Mäki kertoi, että aikanaan Turun Palloseurassa pelannut Mal Davis harrasti seksiä naisen kanssa kun muut juhlijat oliva löivät ympärillä tahtia. Aktin jälkeen Davis oli siirtynyt suoraan katsomaan videolta omia maalejaan.

Avatar
Viestit: 2395
Liittynyt: 26.06.2009 01:28
Suosikkijoukkue: Ilves ja Minnesota Wild

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Burns8 » 25.08.2009 13:17

Itse ajattelin kanssa tehdä samanlaiset jutut kuin Honkanen, mutta vain niistä joukkueista, joista tiedän jotain. Aloitan nyt vaikka Bostonista:

Maalivahdit: 8,5

Tim Thomas (Tuukka Rask, Dany Sabourin)

Bostonilla kaiken kaikkiaan hyvät maalivahdit. Thomas liigan ykkösmaalivahtien eliittiä ja tulee olemaan jälleen Bostonin menestyksen takana. Pelannee illasta toiseen hyvällä tasolla ja antaa joka ilta Bruinsille mahdollisuuden voittaa. Tulee jälleen taistelemaan ensi keväänä jaettavasta Vezina Trophystä.
Kakkosmolarina oleva Tuukka Rask saanee peliaikaa ja näyttöaikaa näyttäkseen, että on todella NHL-tason maalivahti tai ainaki tuleva sellainen. Kuitenkin Raskin on otettava seuraava askel pelissään mikäli mielii NHL-tason maalivahdiksi. Mikäli Rask vaan saa peliaikaa tulnee todistamaan kykynsä ja lunastamaan paikkansa Thomasin kakkosveskarina.
Kolmosmolariksi Bruins hankki Dany Sabourinin, joka tulee pelaamaan AHL:ssä ilman kaksikon Thomas & Rask loukkaantumisia. Kuitenkin jos jompikumpi loukkaantuu niin kyllä Sabourin on liigatason mitat täyttävä molari. Hyvä maalivahtiosasto on joukkueen menestyksen runko ja se Bostonilla on kunnossa.

Puolustus: 8

Dennis Wideman - Zdeno Chara
Derek Morris - Andrew Ference
Matt Hunwick - Mark Stuart

(J. Boychuk, D. Fata, A. McQuaid)

Jykevä -sana kuvaa mielestäni Bostonin puolustusta hyvin. Kapellimestarina toimii 206-senttinen slovakkijätti Zdeno Chara. Omaa aivan järjettömän lämärin, josta kertoo se, että Big Z -lempinimellä tunnettu Boston kapteeni pamautti viime kaudella kaikkien aikojen kovimman lämärin 105,4 mailia. Dennis Wideman tulee jälleen pelaamaan Charan kanssa kuten viime kaudellakin. Kakkosparissa on uusin hankinta Morris ja parina Bruinsin yksi varakapteeneista eli Ference. Kolmosparissa onkin sitten viime kaudella hyvin pelannut Hunwick ja tasavarma puolustava puolustaja Mark Stuart. Pakisto hyvin vankka.

Hyökkäys: 9

Phil Kessel - Marc Savard - Marco Sturm
Blake Wheeler - David Krejci - Milan Lucic
Mark Recchi - Patrice Bergeron - Byron Bitz
Shawn Thornton - Vladimir Sobotka - Michael Ryder

(Chuck Kobasew, Peter Shaefer, Steve Begin, Mikko A. Lehtonen)

Melko hankalaa muodostaa hyviä kentällisiä kun niin paljon kovia pelureita, mutta paljolti riippunee Sturmin pelikunnosta. Viime kaudella syyskuussa 31-vuotta täyttävä Sturm pelasi vain 19 ottelua, joissa syntyi kyllä mukavat 7+6 tehot. Viime kaudella loistavasti pelanneelta David Krejciltä tullaan varmasti odottamaan kovia tehoja, jotka tshekkiläinen tulee täyttämään. Hyökkäykseen hankittu Steve Begin kyllä mahtuu varmasti pelaavaan kokoonpanoon, nelosen sentteriksi. Tuohon nyt kuitenkin laitoin Sobotkan. Mikko A. Lehtonen voi myös päästä pelaamaan NHL:n puolella mikäli joku sattuu loukkaantumaan. Kova hyökkäys mielestäni ja Bostonilla mahdollisuudet mennä vaikka kuinka pitkälle.

Valmennus: 9

Viime kaudella vuoden valmentajaksi valittu Claude Julien on tehnyt hyvää työtä Bostonin peräsimessä ja tulee johdattamaan Bostonin taistelemaan jälleen Idän kärkisijoista.

Yhteensä 34,5p

Siinä oma versioni Bostonista, Honkanen tulee varmasti tekemään syvällisemmän ja paremman analyysin. ;)

Ps. Joku mode voisi siirtää tähän ketjuun sen viestin missä tein samanlaisen analyysin Carolinasta. Kiitos :peukkuylös:
"I respect Koivu. I respect how this guy despises to lose." ------ Brent Burns #8 - Mikko Koivu #9 - Martin Havlat #24

Ylläpitäjä
Avatar
Viestit: 14833
Liittynyt: 12.05.2008 16:38
Paikkakunta: Kuopio
Suosikkijoukkue: TPS, NHL, Junnut

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Legenda » 31.08.2009 15:15

Kuva Boston Bruins

Maalivahtien taso: Erittäin hyvä

Tim Thomas (Tuukka Rask)

Bostonin maalisuuta tukkii ensi kaudella sekoitus kokemusta ja tulevaisuutta. Tim Thomas on osoittanut parilla viimeisellä kaudella, että menestyskausi Jokereissa ei ollut osoitus SM-liigan huonoudesta vaan siitä, että Thomas on tosiaan yksi SM-liigan parhaimmista maalivahdeista. Tai jopa tällä hetkellä paras kuten menneellä kaudella voitettu Vezina Trophy osoittaa. 54 ottelusta peräti 36 voittoa ja 7 tasapeliä menneellä kaudella torjunut Thomas onkin Bostonille se tärkein pala tulevalla kaudella. Mikäli Thomas pystyy torjumaan terveenä ja omalla tasollaan sen 60-70 ottelua tulee Boston olemaan varmasti playoffeissa.
Varavahtina toimii yksi NHL:n tulevaisuuden tähdistä. Kaudella 07/08 AHL:n tähdistö-otteluun valittu Tuukka Rask on yleisesti listattu NHL:n kuumimpien lupausten joukkoon, eikä syyttä. Rask näytti taitonsa jo 18-vuotiaana SM-liigassa pelaten Ilveksessä peräti 30 ottelua kaudessa hyvällä torjuntaprosentilla (92.6) ja tämän lisäksi hän johdatti Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen MM-pronssiin. Kyseisessä turnauksessa Rask valittiin parhaaksi maalivahdiksi lyöden mm. Cory Schneiderin ja Simeon Varlamovin tässä kilpailussa. Tuleva kausi tulee toki olemaan Raskille vasta ensimmäinen NHL-ympyröissä, mutta otteluita kyllä on luvassa tarpeeksi. Sellainen varovainen arvio olisi 15-30 ottelua jotka sitten näyttävät Raskin suunnan. Parhaimmassa tapauksessa hän ohittaa kaudeksi 10/11 Thomasin arvoasteikossa ja nousee Bostonin ykköseksi.
Kokonaisuudessaan Bostonin maalivahdit ovat siis erittäin hyvää tasoa, mutta Tuukka Raskin kokemattomuus näistä peleistä tuottaa vielä pientä epävarmuutta. Epävarmuutta tuo myös omalta osaltaan se, että Thomas on enimmillään pelannut runkosarjassa 66 ottelua. Pystyykö hän siis tarpeen vaatiessa pelaamaan vielä enemmänkin?


Puolustuksen taso: Erittäin hyvä

Zdeno Chara - Dennis Wideman
Derek Morris - Mark Stuart
Matt Hunwick - Andrew Ference
(Johnny Boychuk)


Bostonin puolustuksen terävin kärki on kyllä NHL:n aatelistoa. Ykkösparin ja samalla koko joukkueen liiderinä toimii kerrostalon kokoinen, Norris Trophylla (Paras puolustaja) sekä paikalla NHL:n ensimmäisessä All-Star kentällisessä palkittu Zdeno Chara. Charan varaan voi helposti luoda paljon paineita ilman pelkoa siitä, että hän sortuisi jossain vaiheessa kautta tai pettäisi odotukset. Chara on vuosien saatossa kehittynyt paitsi NHL:n parhaimmaksi omassa päässään myös erittäin vaaralliseksi hyökkäyspäässä. Ei ole sattumaa, että Chara on Ottawasta lähdettyään tehnyt kolmen kauden aikana Bostonille yhteensä 50 maalia ja 154 tehopistettä. Charan kanuunamainen laukaus tuottaa vastustajan maalivahdeille jokaisessa ottelussa äärinmäisiä vaikeuksia. Charan puolustajaparina toiminee tulevallakin kaudella kerran ikuiseksi lupaukseksi tituleerattu Dennis Wideman. Jos kausi 07/08 ei riittänyt vakuuttamaan epäilijöitä niin viimeistään menneellä kaudella Wideman löi heille luun kurkkuun. Wideman pelasi elämänsä kiekkoa tehden paitsi oman piste-ennätyksensä (13+37) omaten myös Bruinsin parhaimmistoon kuuluvan +/- tilastolukeman, +32. Wideman tukee Charaa täydellisesti sillä hän on kehittynyt Charan tapaan vuosien saatossa erinomaiseksi kummankin pään puolustajaksi. Odotettavissa jälleen +50 pisteen kautta tältä puolustajaparilta.
Kakkosparissa sitten löytyy hyökkäysvoimaa Derek Morrisin muodossa. Parhaana vuotenaan lähes 50 tehopistettä Colorado Avalanchessa tehtaillut Morris on elänyt viimeiset vuodet varsin ailahtelevasti. Morris on ollut kuin varjo tuosta loisteliaasta Colorado-kaudestaan, mutta toisaalta tästä voitaneen syyttää myös joukkueita joissa Morris on pelannut. Phoenix Coyotes on ollut koko Morris-ajan pikkuruinen seura jolla ei juurikaan ole mahdollisuuksia yltää urotekoihin. Toki menneellä kaudella siihen oli lähtökohtaisesti rahkeet, mutta homma kusi koko joukkueen tekemisiin. NY Rangers taas oli jo valmiiksi paniikissa kun Morris sinne treidattiin ja näin jälki jäi vaatimattomaksi. Nyt kuitenkin Morris saa ns. puhtaan alun Bostonissa ja hänelle on pedattu paljon vastuuta varsinkin ylivoimissa jossa Morrisin lahjakkuutta tullaan tarvitsemaan. Voitaisiin sanoa jopa, että tämä on Morrisin koko uran kannalta se tärkein kausi. Parikseen Morris saa puolustuspään ekspertiksi kehittyneen Mark Stuartin. +/- tilastossa Stuartilla komeili menneellä kaudella +20 joten hän lienee suorastaan luotu valinta tähän paikalle. Morris kun tykkää olla parhaimmillaan vastustajan siniviivalla joten Stuart korvaa Morrisin tulevat hasardit mainiosti. Eikä toki Stuart mikään kädetön ole sillä onhan hänkin yltänyt kahdella viimeisellä kaudella kummalakin sinne 20 pisteen tienoille. Pääasiallinen tehtävä kuitenkin omassa päädyssä.
Kolmosparissa Bruinsilta löytyy sitten osa seuran tulevaisuutta kun parin hyökkäävänä osapuolena häärii 24-vuotias Matt Hunwick. Puoliksi puskista menneellä kaudella paikan Bruinsin kokoonpanosta ottanut ja siellä läpi lyönyt Hunwick tulenee pelaamaan tänäkin kautena suhteellisen suuressa roolissa ja vastuuta lienee luvassa ylivoimissakin. Ei se 27 (6+21) tehopistettä ja +/- tilaston lukema +15 kuitenkaan ole ihan huonosti tulokkaalta. Rinnalleen Hunwick saa kasan kokemusta Andrew Ferencen muodossa. Yli 500 NHL-ottelun kokemus onkin tuonut Ferencen otteisiin sitä varmuutta mitä NHL-valmentajat eniten rakastavat. Kun joukkueen pitää puolustaa johtoasemaansa tai se joutuu pelin loppuhetkillä alivoimalle niin silloin Ference on takuuvarmasti jäällä hoitamassa tilannetta. Ference on aina ollut loistava puolustuspään pelaaja jonka osoittaa jo hänen juniorivuosinaan tekemä +/- saldo WHL:ssä. Ference nimittäin päätti kauden 97/98 omaten +/- tilastossaan lukeman +75! Pari on kokonaisuudessaan erittäin hyvä ja siltä voidaan odottaa ratkaisuja kummassakin päässä kenttää.
Bostonin puolustus on ehdottomasti NHL-joukkueiden kärkipuolella, mutta ei kuitenkaan siellä kärjessä. Joukkueelta löytyy erinomaiset palaset aina Stanley Cupiin asti, mutta parit kysymysmerkit kuten se, että pääseekö Morris takaisin tasolleen ja tuleeko Hunwickille eteen se kuuluisa vaikea toinen kausi haittaavat hommaa ja sen arviointia.


Hyökkäyksen taso: Erittäin hyvä

Blake Wheeler - Marc Savard - Marco Stürm
Milan Lucic - David Krejci - Michael Ryder
Mark Recchi - Patrice Bergeron - Chuck Kobasew
Shawn Thornton - Vladimir Sobotka - Byron Bitz
(Mikko Lehtonen, Steve Begin)


Bostonin hyökkäystä on vaikea hahmotella. Ykkösketjusta on lähtenyt yksi tärkeimmistä palasisista kun seura ei ole vieläkään saanut sorvattua Phil Kesseliä jatkosopimukseen ja nykyinen palkkakaton tilanne ei anna siihen edes mahdollisuutta. Näinpä siis seuralta poistui kesällä 36 maalia ja 60 tehopistettä ja korvaajasta ei ole tietoa.
Ykkösketju kuitenkin kootaan jälleen Marc Savardin ympärille. Bostonin hyökkäyksen ehdoton sielu on jälleen tulevalla kaudella kullanarvoisessa osassa joukkueen menestystarinassa ja Savard jatkanee sitä tuttua tietä: hän tekee paljon pisteitä ja on koko hyökkäyksen tärkein pelaaja, mutta silti häntä ei huomata suuremmissa medioissa. Jotain kertonee se fakta, että Savard on tehnyt yli 350 tehopistettä työsulkukauden jälkeen, mutta silti häntä ei ole palkittu muilla palkinnoilla kuin paikalla NHL:n All-Star ottelussa. Vierelleen yksi NHL:n juonikkaimmista keskushyökkääjistä saanee jälleen tutun aisaparin Marco Stürmin muodossa. 30-vuotiaan Saksalaiskonkarin kausi meni piloille pahan loukkaantumisen johdosta jonka ansiosta hän pääsi pelaamaan ainoastaan 19 ottelua menneellä kaudella. Nyt kuitenkin Stürm on raporttien mukaan kuntoutumassa ennalleen ja on valmis tulevaan kauteen. Se onkin Bruinsille elintärkeää sillä vaikka Stürmikaan ei kerää palstatilaa otsikoissa on hän silti tärkeä palanen Bostonin hyökkäyksessä. Jotain kertonee se fakta Stürmista, että hänen viimeistelemistään 212 runkosarjamaalista lähes 20 prosenttia on ollut ottelun voittomaaleja. Stürm siis nousee hyvinkin useasti esille kun ottelu pitää ratkaista. Kesselin paikan ketjussa ottanee Bruinsin lupaavimpiin hyökkääjiin kuuluva Blake Wheeler. Väkevän NHL debyyttikauden pelannut Wheeler viimeisteli Bruinsille menneellä kaudella 21 maalia ja antoi 24 maaliin johtanutta syöttöä sekä omasi mukavahkon tehotilastolukeman, +33. Näistä lähtökohdista odotukset Wheeleriä kohtaan ovatkin kasvamassa aivan uusiin sfääreihin tulevaksi kaudeksi ja herralta odotetaan mukavaa korotusta, varsinkin maalisarakkeeseen. Tähän Wheelerillä onkin potentiaalia ja hän on loistava täydennys Bruinsin tehoketjuun.
Vaan eipä häviä kakkosketju paljoa kilpailussa ykkösketjulle. Ketjun keskeltä kun löytyy koko NHL:n viimekautinen +/- kuningas (+37) David Krejci joka teki todellisen läpilyönnin NHL-ympyröihin. Krejci oli aiemmilla kausilla osoittanut potentiaalia AHL-kaukaloissa, mutta kukaan ei odottanut mitään tälläistä. Krejci pääsi pelaamaan yhteensä 82 runkosarjan ottelua Bostonin riveissä tehden yhteensä 73 (22+51) tehopistettä runkosarjassa ja tähän päälle pudotuspelien kolmessatoista ottelussa kahdeksan (2+6) tehopistettä. Varsin onnistunut debyyttikausi siis. Odotukset ovatkin kasvaneet tästä syystä tulevaksi kaudeksi ja nyt Krejcilla onkin mahdollisuus näyttää, että mennyt kausi ei ollut mikään tavanomainen suonenveto vaan, että hänessä on oikeasti pelimiehen vikaa ja että hän pystyy johdattamaan Bostonia kohti playoffeja. Laidalleen pelirakentajana kunnostautuva Krejci saa maalintekovoimaa Michael Ryderin muodossa. Uusia käänteitä urallensa Bostonista etsimään lähtenyt Ryder löysikin uuden vaihteen urallensa. Montréalissa fanien sylkykupiksi ja ahdistelun kohteeksi joutunut Ryder osoitti menneellä kaudella, että Montréalissa tapahtunut hiipuminen ei johtunut muusta kuin henkilökohtaisen elämän vaikeuksista ja kun nämä asiat saatiin kuntoon niin johan alkoi kaukalossakin rullaamaan. Tuloksena oli uran toiseksi paras maalisaldo (27) sekä jaettu ykkössija Bostonin pudotuspelien pistepörssissä. Ryder siis tosiaan on kunnossa ja tulevalla kaudella Krejcin rinnalla jälki voi olla todella tuhoisaa vastustajien näkökulmasta. Toiselle laidalle asetetaan Kanadan Olympialeirillekkin kutsuttu Milan Lucic. Kulunut kausi oli Lucicille omalta osaltaan täydellinen läpilyönti NHL-piireissä. Vaikka kausi 07/08 olikin jo onnistunut 21-vuotiaalle Lucicille niin mennyt kausi ylitti silti odotukset. Lucic teki kolmosketjun laidassa 42 tehopistettä ja hoiti samalla myös fyysisen puolen täydellisesti. Eikä tahti muuttunut pudotuspeleissäkään joissa Lucic teki kymmenessä kamppailussa yhteensä yhdeksän tehopistettä. Kokonaisuudessaan ketjun roolitus toimii täydellisesti ja se on lähtökohtaisesti yksi yllätysvalmiimmista ketjuista koko NHL:ssä.
Rinki ei kalpene sitten kyllä paljoakaan kolmosketjussakaan. Keskushyökkääjän tontilta löytyy vaikeista loukkaantumisista urallaan kärsinyt, mutta mielettömän potentiaalin omaava Patrice Bergeron. Urallaan kahdesti 70 tehopisteen rajan NHL:ssä rikkonut Bergeron tuleekin olemaan kolmosketjun tontista huolimatta Bostonille yhtä tärkeä palanen kuin Krejci ja Savard ovat. Bergeronilta odotetaan hyvää kahden suunnan peliä ja siihen hänellä rahkeet riittävätkin. Rahkeet riittävät oikeastaan mihin tahansa mikäli Bergeron vain välttyy ikäviltä loukkaantumisilta. Vierelleen nuorehko Bergeron saakin sitten rutkasti kokemusta kun siihen istutetaan yli 1 500 NHL-pelin taustan omaava Mark Recchi. Kahden Stanley Cupin saldo takaakin sen, että 41-vuotias konkari tietää tasan mitä voittaminen vaatii ja hän tulee olemaan isossa roolissa tulevana kautena. Hän ei välttämättä enää tässä iässä yllä pistepörssin kärkisijoille, tai lähellekkään noita sijoja, mutta hänen roolinsa kentällä ja pukuhuoneessa on jotain sellaista mitä jokainen joukkue kaipaa. Toiselle laidalle istutetaan maalintekovoima Chuck Kobasewin muodossa. Kobasew onkin yksi NHL:n aliarvostetuimmista pelaajista. Herra pelaa kaudesta toiseen siellä kakkos-nelosketjussa, mutta on silti pystynyt rikkomaan urallaan kolmesti 20 maalin rajapyykin NHL:ssä eikä viime kaudella syntyneet 42 tehopistettäkään ole ihan huonosti tuolla peliajalla. Kobasew on pelaaja joka täydentää tätä ketjua oikein mukavasti ja iskee tärkeitä maaleja tulevallakin kaudella, mutta ei silti kerää tilaa puheissa keskustelupalstoilla.
Nelosketju onkin sitten mukava jarruketju. Sentterinä toimii nuori Tshekkiläinen Vladimir Sobotka joka onkin jo viime kausina saanut totutella Bostonissa tähän rooliin ja pärjännytkin siinä ihan mukavasti. Toiselle laidalle heitetään kokemusta Shawn Thorntonin muodossa joka tulee samalla hoitamaan myös pugilistin tehtävät Bostonissa. Toiselle laidalle sitten heitetään lupaavasti menneellä kaudella esiintynyt Byron Bitz joka taitaa pelin kummassakin päässä kaukaloa joten ketju on valmis. Lyhyestä virsi kaunis.


Tiiviisti:

Ainoa alue mikä Bostonilla on heikentynyt on hyökkäys. Silti joukkueen laadukkuus ja laajuus riittää kaikkien palasten loksahtaessa paikoilleen aina jopa sinne Stanley Cupiin asti. Runkosarjan alku näyttänee pitkälti sen mihin suuntaan Bostonin pelaajat ovat menneet kesän aikana. Alustavasti Boston siis kuuluu ehdottomaan Stanley Cup-kanditaatteihin.

Arvio sijoituksesta itäisessä konferensissa kaudella 2009-2010: 1-3
"Ei Ilveksellä huonosti mene. Lehdistötilaisuudessakin on tarjolla puoliksi syöty viineri."
- Marko Leppänen @ Twitter

Reijo Mäki kertoi, että aikanaan Turun Palloseurassa pelannut Mal Davis harrasti seksiä naisen kanssa kun muut juhlijat oliva löivät ympärillä tahtia. Aktin jälkeen Davis oli siirtynyt suoraan katsomaan videolta omia maalejaan.

Avatar
Viestit: 2395
Liittynyt: 26.06.2009 01:28
Suosikkijoukkue: Ilves ja Minnesota Wild

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Burns8 » 01.09.2009 09:09

Chicago Blackhawks

Maalivahdit: 7,5

Cristobal Huet (Antti Niemi, Corey Crawford)

Arvosana melko kehno, mutta enempääkään en voinut antaa, sillä tämä on ehkäpä se Chicagon heikoin osa-alue. Joukkue menetti Edmontoniin Khabibulinin. Näin ollen ykköstorjujan vastuu asetetaan ranskalaisen Huetin harteille. Viime kaudella Khabibulinin kakkosena olleen Huetin on nostettava torjuminen uudelle tasolle mikäli mielii viedä Chicagoa pitkälle. Viime kauden ailahtelevat otteet on jäätävä pois ja saatava tasaisuutta. Huet kyllä pystyy torjumaan voittoja, tästä osoituksena se, että Huet on torjunut urallaan jokaisella NHL-kaudella yli 90% torjuntaprosentilla. Tarvittava ykkösmolari, mutta riittääkö taso läpi kauden?
Kakkosvahtina on Pelicansista rapakon taakse lähtenyt Antti Niemi, joka osoitti jo kotoisessa liigassa, että on huippuveskari. Torjui välillä yksin voittoja Pelikaaneille. Ensi kausi tulee olemaan Niemelle tärkeä kausi, tavoite vakiinnuttaa paikka NHL:ssä. Niemi on tarvittava kakkosvahti Hawksille, mutta silti vielä hieman kysymysmerkki NHL-ympyröissä.
Kolmosena on joulukuun viimeisenä päivänä 25-vuotta täyttävä Corey Crawford. Pelasi viime kauden pleijjareissa ainoastaan vajaan erän verran. Myöskin melko kysymysmerkki, mutta Huet & Niemi-kaksikosta jomman kumman loukkaannuttua pystynee paikkaamaan, mutta kuinka hyvin, se on eri asia. Yhteenvetona sana mielenkiintoinen kuvastaa Chicagon maalivahteja.

Puolustus: 8

Duncan Keith - Brent Seabrook
Brian Campbell - Cam Barker
Brent Sopel - Niklas Hjalmarsson / Aaron Johnson


Varsin hyvä puolustus Blackhawksilla kasassa, varsin nuori puolustus. Viidettä vuotta Chicagossa pelaava Keith pelasi viime kaudella uran parhaan kauden tehden tehot 8+36=44, sekä plusmiinussaldona komea +33. Keith on hyvä hyökkäävä pakki, joka on nopea luistelemaan ja sijoittuminen aivan loistavaa. Ainoana miinuksena Keithistä sanottava, että on ehkä hieman pienikokoinen puolustajaksi, ajoittain ongelmissa isokokoisten hyökkääjien kanssa. Parina pelaa satakiloinen rightin puolelta ampuva Brent Seabrook. Pelasi kelpo kauden, etenkin pleijjareissa oli tärkeässä roolissa, tehden 17 otteluun tehot 1+11. Omaa hyvän lämärin sekä taklaa vastustajia kovaa. Huolehtii omalta osaltaan Huetin työrauhasta siivoten maalinedustan tökkivistä vastustajista.
Kakkosparissa pelaa pitkän sopimuksen Hawksien kanssa omaava Brian Campbell sekä nuori Cameron Barker. Tämä pari voi olla myös ykkösparina. Campbell pelasi myöskin viime kaudella uran parhaan kauden tehden tehot 7+45=52. Näytti jo Jokereissa, että on todella kova pelimies ja on erittäin hyvä ylivoimalla. Kaverina puolustava pakki Barker, joka pelasi viime kaudella loistavasti ja keräsi pisteitä varsin hienosti 40(6+34). Plusmiinussaldoa Barkerin pitää viime vuodesta(-6) parantaa. Hyvin tasapainoitettu pakkipari.
Kolmosparissa kokenut 32-vuotias Brent Sopel, kerran urallaan jopa yli 40 pistettä tehnyt rightin puolustaja. Lukee peliä hyvin eikä turhaan hätiköi, varma puolustaja, mutta alkaako olemaan jo liian kankea ja hidas? Parina tulnee pelaamaan 22-vuotias ruotsalainen Niklas Hjalmarsson. Kokematon pakki NHL-ympyröissä, joten erittäin arvoituksellinen. Tarvittaessa Aaron Johnson saa myös peliaikaa. Yhteenvetona hyvä liigatason puolustus.

Hyökkäys: 8,5

Patrick Kane - Jonathan Toews - Marian Hossa
Patrick Sharp - John Madden - Kris Versteeg
Tomas Kopecky - Dave Bolland - Dustin Byfuglien
Troy Brouwer - Adam Burish - Colin Frasier / Ben Eager


Kentällisiä paha mennä sanomaan, mutta laitoinpahan nyt jonkunlaiset. Blackhawks vahvisti hyökkäyskalustoa hankkimalla Detroitista Marian Hossan 12-vuotisella sopimuksella, sekä Tomas Kopeckyn ja John Maddenin Devilsistä. Ykköskenttä tullaan jälleen rakentamaan joukkueen kapteeni-Toewsin ympärille. Laitoihin sijoitetaan Kane ja mahdollisesti uusi hankinta Hossa. Kakkossentterinä tulee olemaan Madden ja laitoihin asetetaan Sharp sekä viime kauden rookie Versteeg. Kolmos- ja neloskejut voivatkin sitten olla käytännössä millaiset vaan, joten niihin en ota kantaa sen enempää. Viime kaudella Hawks eteni aina konferenssifinaaliin asti hieman yllättäen ja hieman ehkä nimettömällä joukkueella. Nyt joukkueelta odotetaan jälleen pitkälle menemistä ja usealta pelaajalta odotetaan tasonnostoa viime kaudesta. Yhteenvetona varsin hyvä hyökkäys, jolla edellytykset menestyä.

Valmennus: 8

Joel Quenneville teki viime kaudella hyvää työtä johdattaen joukkueen konferenssifinaaliin. Käheä-ääninen Quenneville tulee jälleen johdattamaan Chicagon pitkälle. Mahdollisesti jopa Stanley Cupin finaaliin?

Yhteensä: 32p
"I respect Koivu. I respect how this guy despises to lose." ------ Brent Burns #8 - Mikko Koivu #9 - Martin Havlat #24

Ylläpitäjä
Avatar
Viestit: 14833
Liittynyt: 12.05.2008 16:38
Paikkakunta: Kuopio
Suosikkijoukkue: TPS, NHL, Junnut

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Legenda » 04.09.2009 14:33

Kuva Buffalo Sabres

Maalivahtien taso: Erinomainen

Ryan Miller (Patrick Lalime)

Maalivahteihinsa Buffalo ei tule kaatumaan, siitä ei ole edes pelkoa. Ykkösvahtina toimii työsulkukauden jälkeen salamana NHL:n kirkkaimmalle huipulle ponnistanut Ryan Miller jonka varaan Buffalo voi hyvin rakentaa maalivahtiosaston lisäksi puoli puolustustakin. Kookkaan Millerin statistiikka kertoo NHL:ssä oleellista kieltä. Buffalo ei ole parina viimeisenä kautena ollut lähelläkään huippujoukkueen tasoa, mutta silti Miller torjui esimerkiksi menneelläkin kaudella melkein 92 prosentin tarkkuudella ja päästi vain vähän päälle 2,5 maalia ottelua kohden. Hobey Baker Trophyn ja AHL:n parhaan maalivahdin palkinnon (Baz Bastien Trophy) voittanut Miller on vielä tilastollisesti maalivahdin parhaassa iässä (29 v), joten sekin fakta vetää kortta Buffalon suuntaan. Buffalon maalinsuu on turvassa tulevalla kaudella.
Varavahdin tontilla nähdäänkin sitten iso annos kokemusta Patrick Lalimen muodossa. Yhdettätoista kauttaan NHL-ympyröissä aloittava 35-vuotias kassari muistetaan varmasti parhaiten Ottawa-ajoiltaan jolloin hän toimi neljänä kautena seuran kiistattomana ykkösvahtina vieden torjuen seuralle muunmuassa uuden maalivahtien voittoennätyksen kaudella 02/03 (49 voittoa) ja pelaten eniten nollapelejä kaudessa (8 kappaletta). Lalime vei samaisena vuonna Ottawan myös playoffeissa pitkälle sillä Ontariolaisseura pääsi aina konferenssien finaaleihin asti kunnes se tippui Stanley Cupin voittaneen New Jersey käsittelyssä. Hyvistä otteista huolimatta Lalime painui vähitellen unholaan. Seuraavalla kaudella hän toimi vielä Ottawan kassarina, mutta sen jälkeen alkoi kiertolaiselämä jonka aikana tutuksi tulivat St.Louis Bluesin, Chicago Blackhawksin ja nyt viimeisimpänä Buffalo Sabresin organisaatiot. Lalime on kuitenkin kiistatta Buffalolle eräänlainen lottovoitto varavahdin tontille ja hän täyttää sen täydellisesti.


Puolustuksen taso: Keskitasoa

Craig Rivet - Toni Lydman
Andrej Sekera - Steve Montador
Henrik Tallinder - Nathan Paetsch
(Joe DiPenta, Mike Weber)


Puolustus on ehdottomasti Buffalon heikoin kohta. Seurasta poistui kesän aikana aimo tukku osaamista Teppo Nummisen ja Jaroslav Spacekin muodossa eikä tätä aukkoa ole saatu paikattua muuten kuin Joe DiPentan muodossa. Ongelmia on siis luvassa.
Ykköspari on muodostettu joukkueen kiekollisesti parhaimpiin kuuluvan Craig Rivetin ja joukkueen parhaimman puolustavan puolustajan Toni Lydmanin varaan. Vaikka joukkueen kapteenina toimivaa Rivetiä ei pidetäkkään suoranaisena pisteruiskuna niin omaahan hän kunnioitettavasti käsiä ja se näkyy myös tilastoissa, mikäli niihin jaksaa perehtyä. Kanadan MM-kisajoukkueeseenkin kertaalleen valittu Rivet on nimittäin urallaan pystynyt sen kaiken fyysisen pelin, taklaamisen, tappelemisen ja kiekkojen blokkauksen ohella tekemään kuudesti yli 20 pistettä ja kahdesti yli 30 pistettä NHL:ssä. Etenkin ylivoimissa Rivetin kovalle lämärille on käyttöä ja sitä Buffalo tuleekin tarvitsemaan tulevalla kaudella. Vaan eipä ole Rivetin pakkiparikaan, 31-vuotias Lydman, mikään kädetön koohottaja vaikka hänestäkään ei muistien saloihin ole kaikilla piirtynyt kuvaa kaunoluistelijasta joka sutaisee kiekkoa jatkuvasti maaliin viivalta. On toki totta, että Lydman ei pisteillä herkuttele, mutta viidesti rikkoutunut 20 tehopisteen raja varman puolustuspelaamisen ohella on ainakin omasta mielestäni melkoisen hyvin. Myös Buffalon päävalmentaja Lindy Ruff osaa arvostaa Lydmanin duunia ja siksi vastuuta onkin luvassa.
Kakkosparissa sitten kohtaavat kovaotteinen Steve Montador sekä tulevaisuuden lupaus Andrej Sekera. Uuden vaihteen urallansa viimeisimpinä kausin ottanut Montador on alkanut näyttää vihdoin, että hän on muutakin kuin puukätinen koohottaja. Montador on tehnyt nyt kahdesti peräkkäin yli 20 pistettä kaudessa ja varsinkin menneeksi kaudeksi hänen tehotilastonsakkin parantui roimasti verrattuna hänen aikaisempiin vuosiinsa (+17). Montadoriin osuukin Buffalon osalta kovat odotukset tulevaksi kaudeksi, mutta aika näyttää ovatko odotukset kasvaneet jopa liian suuriksi? Parikseen Montador saa osan Buffalon tulevaisuutta. 23-vuotias Sekera aloittaa lähtökohtaisesti vasta toisen kokonaisen NHL-kautensa, joten melkoisen kokemattomasta karjusta on vielä kyse. Menneellä kaudella tulleet 19 tehopistettä kuitenkin antavat hyvää kuvaa siitä, että Sekera omaa käsiä ja pystyy luomaan peliä Buffalon alakerrasta käsin. Sekeran kohdalla on kuitenkin riskinä se, että häneltä toivotaan liian paljon liian aikaisin. Hyvä puolustajahan hän on, mutta liika on silti liikaa.
Kolmospariin löydettiin sitten SM-liigastakin tuttu Henrik Tallinder. 30-vuotias puolustaja on juurtunut pysyvästi Buffaloon ja aloittaa jo kahdeksannen kauden seuran organisaatiossa. Tallinder omaa suhteellisen hyvät kiekolliset lahjat, mutta enemmän hänen roolinsa painottuu oman päädyn suojelemiseen. Täydellinen kolmosparin puolustaja, mutta Tallinderin parina pyörivä Paetsch ei sen sijaan vakuuta yhtä hyvin. Paetsch väläytteli osaamistaan kaudella 06/07 tekemällä 24 pistettä Buffalon riveissä, mutta sen jälkeen hän on vajonnut jälleen varjojen maille. Paetschin saama vastuu on vähentynyt kausi kaudelta, eikä vähiten loukkaantumistenkaan ansiosta, ja näinpä se näkyy myös tilastoissa.


Hyökkäyksen taso: Välttävä

Thomas Vanek - Derek Roy - Jason Pominville
Clarke MacArthur - Tim Connolly - Jochen Hecht
Daniel Paille - Paul Gaustad - Mike Grier
Jeff Cowan - Adam Mair - Patrick Kaleta
(Matt Ellis, Nathan Gerbe, Philip Gogulla, Cody McCormick)


Buffalon kannattajilla ei ole syytä hurrata kun katsellaan hyökkäystä.
Ykkösketju on vielä kilpailukykyinen. Ykkösketjun sentterinä toimii Kanadan MM-kisasankari Derek Roy joka hoitaakin tonttinsa moitteitta. Roy on vähitellen kasvanut vastuunkantajaksi ja on takuuvarma +70 pisteen mies NHL:ssä. Potentiaalia toki on kovempaankin tulokseen. Laituriksi ketjuun laitetaan Buffalon kasvot Thomas Vanekin muodossa. Itävallan-ihme osoitti menneellä kaudella, että on runsaan seitsemän miljoonan dollarin palkkansa arvoinen ja iski Buffalolle peräti 40 maalia ja oli näin selvästi Buffalon paras maalintekijä ja sisäisen pistepörssin kolmas. Toiselle laidalle pistetään urallaan kertaalleen 80 pistettä tehnyt Jason Pominville ja ketju on valmis. Loistavan pelisilmän omaava Pominville täydentää ketjua ja ketju täydentää häntä.
Kakkosketjussa alkaakin laimeta. Sentterinä pelaava Connolly nyt vielä täyttää paikkansa moitteitta ja toisena laiturina pelaava Jochen Hechtikin pystynee pelaamaan kyseisellä paikalla odotusten mukaisesti, mutta toisella laidalla pelaava Clarke MacArthur on vielä pienoinen kysymysmerkki. Vaikka MacA iskikin menneellä kaudella kunnioitettavat 17 rysää niin silti hän on vielä pienoinen kysymysmerkki tuolle peliajalle. Tim Connolly pystyy tukemaan häntä loistavalla pelisilmällä ja Jochen Hecht näyttää mallia maalien tekemisessä, mutta eihän tämä takaa onnistumisia. Kehitystä on pakko olla tapahtunut kesän aikana tai ketju kusee jo tähän.
Kolmosketjussa on valoisampi tilanne sillä jokainen ketjun jäsenistä on tottunut pelaamaan puolustavampaa roolia, mutta jokainen osaa myös tarpeen tullen ratkaista pelin jos toisenkin. Sentterinä pelaava Gaustad on lähennellyt läpimurron rajoja jo jonkin aikaa, Grier tuo kokemusta ketjuun työnteon ohella ja Paille tulee olemaan ketjun kädet.
Myös nelosketju menee vielä. Ketju tulee toki herättämään lähinnä vitutusta vastustajan pelaajissa, mutta kun katsoo ketjun pelaajia niin ehkäpä se onkin tarkoitus. Parivaljakko Mair & Kaleta saa vastustajan veret kiehumaan jo vaihtoaitiosta käsin ja tähän kun laitetaan työmyyrä Cowan ja paketti on valmis.
Valitettavasti näillä eväillä ei edetä pitkälle ja esimerkiksi Drew Staffordia kaivattaisiin hyökkäykseen kipeästi, eikä pari muutakaan hankintaa olisi pahitteeksi.


Tiiviisti:

Buffalo tulee kaatumaan tulevalla kaudella (ilman hankintoja) puolustuksen kapeuteen ja maalien puutteeseen. Yhden hyvän ketjun olemassaolo ei pelasta koko seuraa katastrofilta eikä puolustuksessakaan ole kuin kaksi puolustajaa jotka voisivat pelata ylivoimassa tuottoisasti. "We are in deep shit" joku voisi sanoa.
Pahoitteluni paskoista perusteluista Buffalon osalta, mutta ei voi mitään. Joukkue ei saanut minkäänlaista heräämistä itsessäni aikaiseksi.


Arvio sijoituksesta itäisessä konferensissa: 13-15
"Ei Ilveksellä huonosti mene. Lehdistötilaisuudessakin on tarjolla puoliksi syöty viineri."
- Marko Leppänen @ Twitter

Reijo Mäki kertoi, että aikanaan Turun Palloseurassa pelannut Mal Davis harrasti seksiä naisen kanssa kun muut juhlijat oliva löivät ympärillä tahtia. Aktin jälkeen Davis oli siirtynyt suoraan katsomaan videolta omia maalejaan.

Viestit: 4786
Liittynyt: 08.04.2008 15:51
Suosikkijoukkue: Sabres, Ilves

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Afinogenov » 04.09.2009 16:30

Honkanen kirjoitti:Lalime on kuitenkin kiistatta Buffalolle eräänlainen lottovoitto varavahdin tontille ja hän täyttää sen täydellisesti.
Tästä olen todellakin täysin erimieltä. Helvetin vaikea on ollut voittaa Lalime ollessa maalissa ja uskallanpa sanoa että tämä ranskis kuuluu änärin surkeimpien kakkosmaalivahtien joukkoon.
Honkanen kirjoitti:Puolustus on ehdottomasti Buffalon heikoin kohta.
Puolustus on Sabresin heikon kohta, mutta kuitenkin änärin keskitasoa ja siltikin joukkue majailee arviossasi sijalla 13-15? Pomminvarma top-6 pakki Chris Butler oli ilmeisesti unohdettu kokonaan? Uskoisin myös että Mike Weber ottaa paikkansa pelaavasta kokoonpanosta. Tallinder ei mielestäni ole mikään täydellinen kolmosparin puolustaja, päinvastoin tekee nykyisin melko paljon virheitä.
Honkanen kirjoitti:Buffalo tulee kaatumaan tulevalla kaudella (ilman hankintoja) puolustuksen kapeuteen ja maalien puutteeseen. Arvio sijoituksesta itäisessä konferensissa: 13-15
Puolustuksen kapeudella tarkoitat määrän vai laadun puutetta? En kyllä jaksa uskoa että joukkue maalien puutteeseen kaatuu, Vanek on huikea viimeisteliä aivan maalin lähistöltä, Pominville ja Stafford pystyvät tekemään monta maalia kaudessa. Tim Conolly on mielestäni nhl:n parhaita kakkossenttereitä mikäli välttää loukkaantumiset. No onneksi tälläinen "Buffalo on perseestä" ennakko asetelma ja hyvä maalivahti on tuonut meille ennenkin menestystä.
Dion Darling on tappelija, jonka sukunimestä ei kannata laskea hänen kanssaan leikkiä. Muutoin on luvassa kylmää kyytiä...

Ylläpitäjä
Avatar
Viestit: 14833
Liittynyt: 12.05.2008 16:38
Paikkakunta: Kuopio
Suosikkijoukkue: TPS, NHL, Junnut

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Legenda » 04.09.2009 17:05

Afinogenov kirjoitti:Tästä olen todellakin täysin erimieltä. Helvetin vaikea on ollut voittaa Lalime ollessa maalissa ja uskallanpa sanoa että tämä ranskis kuuluu änärin surkeimpien kakkosmaalivahtien joukkoon.

No tässä ollaan kyllä sitten vahvasti eri mieltä. Aikoinaan Lalime näytti olevansa parhaimmillaan NHL:ssäkin voittava maalivahti eikä se taso katoa tuosta noin vain. Oletko kenties miettinyt, että olisiko Buffalon joukkueellisella tasolla jotain tekemistä asian kanssa?

Puolustus on Sabresin heikon kohta, mutta kuitenkin änärin keskitasoa ja siltikin joukkue majailee arviossasi sijalla 13-15? Pomminvarma top-6 pakki Chris Butler oli ilmeisesti unohdettu kokonaan? Uskoisin myös että Mike Weber ottaa paikkansa pelaavasta kokoonpanosta. Tallinder ei mielestäni ole mikään täydellinen kolmosparin puolustaja, päinvastoin tekee nykyisin melko paljon virheitä.


No sen voin myöntää, että jotenkin onnistuin sivuuttamaan Butlerin (= unohtamaan), mutta eipä hänkään juuri seuran osakkeita nosta. Buffalon puolustus on keskitasoa / keskinkertainen eikä sillä pystytä tekemään juurikaan ihmeitä. Tallinderista(kin) olen täysin eri mieltä. En toki kaikkia Buffalon pelejä ole nähnyt, mutta mitä nyt juttuja olen lukenut niin ihan hyvinhän tuo tuntuu pelailevan siellä. Voin olla väärässäkin.

Puolustuksen kapeudella tarkoitat määrän vai laadun puutetta? En kyllä jaksa uskoa että joukkue maalien puutteeseen kaatuu, Vanek on huikea viimeisteliä aivan maalin lähistöltä, Pominville ja Stafford pystyvät tekemään monta maalia kaudessa. Tim Conolly on mielestäni nhl:n parhaita kakkossenttereitä mikäli välttää loukkaantumiset. No onneksi tälläinen "Buffalo on perseestä" ennakko asetelma ja hyvä maalivahti on tuonut meille ennenkin menestystä.


Puolustuksen kapeudella tarkoitan laadun puutetta. Rivet ja Sekera pystynevät hoitamaan kiekollista peliä jotenkuten, mutta kuka muu siihen pystyy? Kuka paikkaa Spacekin aukon? Entä kuka hoitaa Teppo Nummismaisen rauhallisuuden puolustukseen?

Kuten sanoin jutussani: Yksi tehokas ketju ja yksi tehokas ketjunpuolikas ei ole nykyaikana kovinkaan tehokas ase NHL:ssä. Vanek on huipputason maalintekijä NHL:ssä, Pominville on huippupelaaja, Roy on loistava sentteri ja Connolly on väläytellyt. Stafford nyt tuskin ilman sopimusta tekee Buffalolle yhtään maalia, joten turhaan häntä vielä sovittelet kokoonpanoihin. Connollyn työsulun jälkeiset pelilukemat taas puhuvat omaa karua kieltänsä:

05-06: 63 peliä runkosarjassa, 8 playoffeissa.
06-07: 2 peliä runkosarjassa, 16 playoffeissa.
07-08: 48 peliä runkosarjassa.
08-09: 48 peliä runkosarjassa.

Yhteensä Connolly on siis missannut näinä kausina runkosarjan mahdollisista peleistä 167 peliä! Kuinka helvetin todennäköistä on sitten, että Connolly pysyy ensi kauden terveenä?
"Ei Ilveksellä huonosti mene. Lehdistötilaisuudessakin on tarjolla puoliksi syöty viineri."
- Marko Leppänen @ Twitter

Reijo Mäki kertoi, että aikanaan Turun Palloseurassa pelannut Mal Davis harrasti seksiä naisen kanssa kun muut juhlijat oliva löivät ympärillä tahtia. Aktin jälkeen Davis oli siirtynyt suoraan katsomaan videolta omia maalejaan.

Viestit: 4786
Liittynyt: 08.04.2008 15:51
Suosikkijoukkue: Sabres, Ilves

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Afinogenov » 05.09.2009 10:57

Honkanen kirjoitti:No tässä ollaan kyllä sitten vahvasti eri mieltä. Aikoinaan Lalime näytti olevansa parhaimmillaan NHL:ssäkin voittava maalivahti eikä se taso katoa tuosta noin vain. Oletko kenties miettinyt, että olisiko Buffalon joukkueellisella tasolla jotain tekemistä asian kanssa?
Kyllä Lalime on joskus ollut hyvä maalivahti ja se taso voi kyllä kadota tuosta noin vain. Miten kävi esim Giguerelle mestaruuden jälkeen? Olkoonkin että Lalime oli joskus erittäin hyvä maalivahti, mutta viimekauden otteet olivat lähinnä surkeita eikä pystynyt aina antamaan joukkueelle mahdollisuutta voittaa. Uskon Lalimen täyttävän ruutunsa ensikaudella paremmin, koska heti viimekauden päättymisen jälkeen meni leikkaukseen, joten saattoi pelata osan kaudesta loukkaantuneena. Mutta puheet Lalimesta jonain lottovoittona on todellakin täysin liioittelua.
Honkanen kirjoitti:No sen voin myöntää, että jotenkin onnistuin sivuuttamaan Butlerin (= unohtamaan), mutta eipä hänkään juuri seuran osakkeita nosta. Buffalon puolustus on keskitasoa / keskinkertainen eikä sillä pystytä tekemään juurikaan ihmeitä. Tallinderista(kin) olen täysin eri mieltä. En toki kaikkia Buffalon pelejä ole nähnyt, mutta mitä nyt juttuja olen lukenut niin ihan hyvinhän tuo tuntuu pelailevan siellä. Voin olla väärässäkin.
Kyllä Butler nostaa ehdottomasti Sabresin puolustuksen tasoa. Butler on juurikin se pelaaja jonka vuoksi Tallinder joutui pelien ajaksi pressiboxiin miettimään omaa peliään. Kyllä Tallinderinkin taso on viime aikoina laskenut roimasti. Hänestä on yritetty päästä eroonkin, mutta kenelle kelpaa kallis virheitä tekevä pakki jolla on puukädet? Pistähän Honksu Mike Weberin nimi tiukasti mieleesi. Mitään Nathan Paetsceja tuolla puolustuksessa nyt ei kuitenkaan tarvi katsella ellei tasoaan nosta roimasti. Puolustus on kuitenkin sen verran kova että jopa Teppo Numminen joutui odottamaan täydessä kunnossaan pelivuoroaan lehdistökatsomossa. Totta on kuitenkin että tulevalle kaudelle selkeitä kiekollisia laatupakkeja on ainoastaan Sekera jolle jääkin Spacekin suuret saappaat täytettäväksi.
Honkanen kirjoitti:Stafford nyt tuskin ilman sopimusta tekee Buffalolle yhtään maalia, joten turhaan häntä vielä sovittelet kokoonpanoihin. Connollyn työsulun jälkeiset pelilukemat taas puhuvat omaa karua kieltänsä
Stafford saa tosin melko varmasti sen jatkosopimuksen joten eiköhän hänet voi tuonne kokoonpanoihin sovitella. Tim Conolly onkin nyt työsulkukauden jälkeisen ajan parhaassa kunnossaan. Katsoppa miehen pistetahtia vaikka on pelannut rikkinäisenä kaikki ottelut. Tim Conolly on kunnossa ollessaan aivan huikea pelaaja.
Dion Darling on tappelija, jonka sukunimestä ei kannata laskea hänen kanssaan leikkiä. Muutoin on luvassa kylmää kyytiä...

Ylläpitäjä
Avatar
Viestit: 14833
Liittynyt: 12.05.2008 16:38
Paikkakunta: Kuopio
Suosikkijoukkue: TPS, NHL, Junnut

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Legenda » 08.09.2009 07:44

Kyllä kyllä. Connolly tekee kovaa vauhtia pisteitä, mutta hyödyttääkö se sitten niin paljon kun herra on puolet kausista poissa? Tämä oli se päälimmäinen pointtini. Gigueresta sen verran, että et kai ihan aikuisten oikeasti väitä, että Giguere olisi pudonnut pudotuspelien ja Stanley Cupin sankarista paskaksi maalivahdiksi?

Kuva Calgary Flames

Maalivahtien taso: Erittäin hyvä

Miikka Kiprusoff (Curtis McElhinney)

Maalivahtien osastoon Flames tuskin tulee kaatumaan. Ykkösvahdin paikan oikeutetusti hoitaa Jennings Trophyn ja Vezina Trophyn urallaan kertaalleen voittanut Miikka Kiprusoff joka saakin käytännössä pelata niin paljon kun vain jaksaa. Siitä kielivät myös menneiden kausien ottelumäärät (Työsulkukauden jälkeen): 74, 74, 76 & 76. Uskomattomia ottelumääriä kun muistetaan, että tähän pistetään päälle vielä pudotuspelien ottelut niin jokainen kausi tuottaa semmoisen 80 pelattua ottelua. Kova määrä. Pientä miinusta on kuitenkin annettava täältä suunnasta siitä, että Kipper ei ole tosiaankaan tunnettu terävistä kauden aloituksista. Päinvastoin. Kauden aloitukset ovatkin olleet menneinä vuosina Calgaryn kompastuskivi ja joukkue ei tunnu saavan itseään ikinä käyntiin heti ensimmäisistä otteluista alkaen kuten esimerkiksi paikallisvastustaja San Jose Sharks taas tekee. Menneelläkin kaudella Kipperiä moitittiin useasti alkukaudesta. Plussaa taas tuo se, että mitä pidemmälle kausi menee ja mitä tärkeämmäksi ottelut muuttuvat niin sitä paremmin myös Kiprusoff pelaa.
Varavahtina Flamesilla toimii tulevanakin kautena Curtis "Ei voittoa" McElhinney joka pelannee maksimissaan 5-10 peliä koko kauden aikana. "McE" esitti kuluneella kaudella erittäin luokattomia otteita pelaamissaan 15 ottelussa. Tuloksena näistä oli tasan yksi voitto-ottelu ja päälle kolme päästettyä maalia / ottelu. Varavahdin ei siis turhaan kannata riisua takkiansa tulevalla kaudella Saddledomen uumenissa sillä siellä saattaa tulla vaikka vilu. Valitettavasti McElhinneyn huonous myös vaikuttaa koko Flamesin maalivahtiosaston arvosanaan negatiivisesti. Hyvällä kakkosvahdilla tämä osasto olisi ollut erinomainen.
Vaan vaikka kuinka olisi paska varavahti niin se ei poista sitä faktaa, että pelkällä Kipperilläkin Flames taistelee tulevanakin kautena Stanley Cupista.


Puolustuksen taso: Erittäin hyvä

Dion Phaneuf - Jay Bouwmeester
Robyn Regehr - Mark Giordano
Cory Sarich - Adam Pardy
(Anton Strålman, Staffan Kronwall, Matt Pelech, Gord Baldwin, John Negrin)


Jos oli maalivahdit Flamesilla kunnossa niin samaa voi sanoa myös puolustuksesta. Varsinkin puolustuksen kärkipää saa vastustajat jo nyt paskomaan allensa.
Flamesin ykkösparissa tosiaan on ennakkoon kaksi koko NHL:n parhaimmistoon kuuluvaa puolustajaa. 24-vuotias Phaneuf on ehtinyt herättää kauhua (ja hupia by Jarkko Ruutu) vastustajissa jo neljällä kaudella. Phaneuf on kokonaisuudessaan täydellinen puolustaja: hän varjelee puolustuspäätä täydellisen tarkasti, hän pystyy pelaamaan kuin hyökkääjä ja tehdä näin vastustajan pelaajien olon entistä hankalammaksi, hän pystyy kääntämään koko ottelun kulun yhdellä täydellisellä avojääpommilla, hän suojelee joukkuekavereitansa ja ties mitä muuta. Phaneuf on myös niitä pelaajia jotka eivät hyydy tiukoissakaan paikoissa ja tätä tukenee se fakta, että Phaneuf on viimeistellyt NHL-uransa aikana 65 maalia ja näistä maaleista lähes 30 % on ollut ottelun voittomaaleja. Kovin moni muu NHL-puolustaja ei pääse lähellekkään tuota lukua. Parikseen Phaneuf saanee peräti viiden vuoden sopimuksella Calgaryyn tulleen, koko NHL:n kiekollisesti parhaimpien puolustajien joukkoon kuuluvan, Jay Bouwmeesterin. Työsulun jälkeisinä kausin lähes 170 pistettä Florida Panthersin riveissä tehtaillut "JayBo" tuleekin muodostamaan todennäköisesti yhden NHL:n tehokkaimmista puolustajapareista Phaneufin kanssa. Phaneufin tapaan Bouwmeester ei ole fyysisesti ehkä vahvimmillaan, mutta tämän hän korvaa helposti kertakaikkiaan jäätävällä luistelullaan ja sijoittumisellaan. Bouwmeester ei myöskään omaa ehkä NHL:n tulisinta laukausta, vaikka se kova onkin, mutta sen hän taas korvaa jäätävällä rannelaukauksellaan joka on tehnyt varsin runsaasti tuhoa työsulun jälkeen(kin).
Toinen puolustapari kootaan loistavaksi puolustavaksi puolustajaksi vuosien saatossa kehittyneen Robyn Regehrin varaan. 29-vuotias konkari on toiminut viimeiset neljä kautta pääsääntöisesti Dion Phaneufin puolustajaparina, mutta nyt on muutoksen aika. Regeherin tasaisuus takaa sen, että Flamesin puolustuksen laajuus kohenee kun hänet laitetaan muuallekkin kuin ykköspariin pelaamaan. Tämä taas takaa sen, että Regehr voi raataa ahkerammin siellä minkä parhaiten taitaa: alivoimalla. Pariksi Regehrille laitetaan vielä suht kokematon Mark Giordano. Viime kaudella 19 pistettä suht pienellä peliajalla tehnyt Giordano omaa taitoja ja kykyjä pelata NHL:ssä isommillakin minuuteilla ja tässä se paikka olisi. Onnistuessaan Giordano voi olla hyvä kakkos ylivoiman viivatykki ja sellainen 30 pisteen puolustaja, mutta tavoittaakseen tämän tavoitteen hän tarvitsee vierelleen juurikin Regehrin kaltaisen puolustajan.
Kolmospari kasataan sitten joukkueen puolustuksen toisen konkarin, Cory Sarichin, varaan. Stanley Cupinkin kertaalleen urallaan voittanut Sarich pelasi jo menneellä kaudella tässä roolissa ja sopi siihen täydellisesti. 20 pisteen lisäksi Sarich omasi Flames-puolustuksen parhaimmistoon kuuluneen tehotilaston lukeman (+12), joten jotain hänen on täytynyt tehdä oikein. Lisäksi Sarich saa toimia tulevalla(kin) kaudella nuoren Adam Pardyn tutorina. 25-vuotias Pardy pelasi menneellä kaudella ensimmäisen NHL-kautensa ja hyvinhän se meni. 10 pisteen ohessa Pardy esitti paikoittain erittäin varmaa puolustustyöskentelyä ja osoittipa tuo vielä jonkinnäköistä sisukkuuttakin tiputtamalla hanskansa sekä B.J. Crombeenia, että myös Ben Eageria vastaan.
Kokonaisuudessaan Flames-puolustus on hyvillä jäljillä ja ainoat kysymysmerkit muodostuvat "nuorien"-herrojen, Pardyn ja Giordanon, ympärille. Jatkavatko herrat siitä mihin menneellä kaudella jäivät ja onko erityisesti Giordano ottanut kiekollisessa pelissä askelia eteenpäin? Tämä olisi Flamesin kannalta erittäin toivottavaa.


Hyökkäyksen taso: Tasaisuutta löytyy

Curtis Glencross - Olli Jokinen - Jarome Iginla
David Moss - Daymond Langkow - Rene Bourque
Nigel Dawes - Craig Conroy - Fredrik Sjöström
Jason Jaffray - Dustin Boyd - Brian McGrattan
(Brandon Prust, Mikael Backlund, Jamie Lundmark, Colin Stuart)


Melkoisen kaksijakoiset fiilikset tulee Flamesin hyökkäyksestä. Maalivahteihin ja puolustajiin ollaan käytetty yhteensä niin paljon tilaa palkkakatosta, että ymmärrettävästi siitä kärsii omalta osaltaan hyökkäys. Hyökkäyksestä on kesän aikana poistunut kovia nimiä kuten Mike Cammalleri ja Todd Bertuzzi eikä näitä aukkoja ole saatu paikattua korvaajilla.
Ykkösketju menee vielä erittäin tehokkaan ketjuna. Paljon kiistelty Päälikkö-Jokinen pääsee aloittamaan ensimmäisen kokonaisen kautensa Flamesissa ja näin on päässyt paremmin sisälle pelikuvioihin suun muihin härpäköihin. Vaikka viimeinen kausi ei ollutkaan niitä Jokisen parhaimpia kausia NHL:ssä niin siitä on omalta osaltaan kiittäminen niin Jokista itseään, mutta myös Phoenix Coyotesia. Jokinen otettiin alusta asti Phoenixissa vastaan hieman varoen ja tästä kärsi sitten jokainen osapuoli ja se johti Jokisen treidaukseen. Calgaryssa Jokinen ehti pudotuspelit mukaanlukien pelaamaan 25 ottelua tehden 20 (10+10) tehopistettä. Ei siis ihan huonosti alkanut Calgary-ura. Ketjukaverikseen Jokinen saa oikeutetusti Calgaryn kapteenin ja sielun, Jarome Iginlan. Kahteen kertaan NHL:n maalipörssin, kertaalleen pistepörssin ja kolmesti NHL:n kauden tähdistökentälliseen valittu Iginla tulee jälleen olemaan Flamesille kaikki kaikessa. Jos Iginlan kausi menisi syystä tai toisesta pipariksi niin siinä menisi melkoisella varmuudella myös Flamesin kausi pipariksi. Iginla ei kuitenkaan ole niitä loukkaantumisherkimpiä pelaajia NHL:ssä ja näin uskommekin, että herra viilettää taas hurjia minuutteja Flames-hyökkäyksessä iskien sen takuuvarmat +40 maalia. Toiselle laidalle heitetäänkin sitten hieman kokemattomampi pelaaja Curtis Glencrossin muodossa. Kunnioitettavat 40 (13+27) tehopistettä menneellä kaudella Flamesille iskenyt Glencross ansaitsee heti kauden alusta kunnon näytönpaikan jotta nähdään, että mihin asti hänen potentiaalinsa riittää.
Kakkosketjua laitetaan johtamaan Flamesin luottosentteri Daymond Langkow. Kahdeksan kertaa viimeisen yhdeksän kauden aikana 50 tehopisteen rajan rikkonut Langkow onkin sitten paljon vartijana sillä hänen pitää pystyä olemaan paitsi hyvä pistemies myös tekemään ketjukavereistaan hiukan parempia kuin he ovat. 27-vuotias David Moss, toinen laitureista, osoitti hänkin Glencrossin tavoin menneellä kaudella, että hänestä on suurempaankin roolliin tekaisemalla 20 maalia Flamesille. Näillä näytöillä hänelle suotaneekin paikka ylemmissä ketjuissa ja kunnon peliajalla. Nyt onkin Mossista itsestään kiinni, että saako hän jatkaa koko kauden tuolla paikalla. Toisella laidalla viilettää Mossin ikätoveri Rene Bourque. Viidennettä NHL-kauttansa Flamesissa aloittava Bourque teki hänkin menneellä kaudella henkilökohtaisen piste-ennätyksensä (21+19) ja varsinkin alkukaudesta kuului Flamesin parhaimmistoon. Nyt on kuitenkin edessä uusi kausi ja AHL:n vuoden tulokkaan vm. 2005 olisi vihdoin aika lunastaa ne odotukset ja ottaa se lopullinen loikka kohti terävintä kärkeä. Taitoa löytyy sinne asti eikä homma päästäkään jää kiinni.
Kolmosketjun keskeltä löytyykin sitten menneellä kaudella uuden kevään löytänyt 38-vuotias Conroy. Conroy tehtaili Flamesille mukavahkot 48 tehopistettä ja rikkoi näin 40 tehopisteen rajan ensimmäistä kertaa kolmeen kauteen. Tuhannennen NHL-ottelunsa todennäköisesti tulevalla kaudella pelaava Conroy onkin mitä mainioin pelaaja kolmosketjun liideriksi sillä ikä ei anna myöten enää esimerkiksi ykkösketjun minuuteille. Kolmosketjussa Conroy taas voi pelata rauhallisemmilla minuuteilla ja näin tuoda taitonsa käyttöön niin yli -kuin myös alivoimallakin jossa sitä todellakin tarvitaan. Conroy saa laitahyökkääjäkseen kesällä Phoenixista hankitun Nigel Dawesin. 24-vuotias Dawes on ehtinyt jo näyttää, että vastuuta saadessaan jälkeäkin syntyy kun hän tehtaili tulokaskaudellaan NY Rangersin kolmosketjussa pelaten 29 (14+15) tehopistettä. Dawes tuo ketjuun sopivasti nopeutta ja taitoa. Toiselle laidalle laitetaan niin ikään uusi tuttavuus kun siellä viilettää Rangersista saapunut Sjöström. 26-vuotias Sjöström on suht nuoresta iästään huolimatta ehtinyt pelata jo lähes 400 peliä NHL:ssä, joten mistään tulokkaasta ei enään ole kyse ja tämä helpottaakin omalta osaltaan esimerkiksi Conroyn työtä. Sjöström myös takaa ketjuun sen oikean roolituksen sillä hän on tottunut aiemminkin NHL-urallaan olemaan ketjussa rouhijan roolissa ja siinä hän onkin parhaimmillaan. Tällöin Conroy saa vapauden toimia ketjun pelinrakentajana ja Dawes ketjun viimeistelijänä.
Nelosketju onkin hieman hankalampi. Kuten voitte lukea niin sinne on laittaa huippulupaus Mikael Backlundin johdolla jos jonkinlaista pelaajaa. Keskelle laitettanee hyvän kauden pelannut Dustin Boyd. Laitahyökkääjien paikoilla vaihtuvuus kuitenkin tulee olemaan suurta ja lähinnä vastustajasta riippuen siellä vuorottelenevat kauden aikana niin McGrattan, Prust, Jaffray kuin myös Stuart. Edmontonin, Philadelphian ja Toronton kaltaisia fyysisiä joukkueita vastaan McGrattan ja Prusta nähtänee kokoonpanossa, mutta kun vastaan tulevat taasen Detroitin, New Jerseyn ja Pittsburghin kaltaiset, vähemmän fyysiseen peliin panostavat joukkueet, niin kaukalossa nähtänee tällöin enemmänkin oman pään osaamista taitavat Jaffray ja Stuart.


Tiiviisti:

Flamesilla on loistava peräpää, mutta ne pulleat purjeet puuttuvat. Hyökkäyksessä jokaisen on otettava loikkaus menneestä kaudesta eteenpäin jos Flames haluaa jatkaa pelejään pitkälle kevääseen. Toisaalta hyökkäyksen laajuus varmistanee omalta osaltaan sen, että Flames on potentiaalinen kisailija Stanley Cupista.

Arvio sijoituksesta läntisessä konferensissa: 4-6
"Ei Ilveksellä huonosti mene. Lehdistötilaisuudessakin on tarjolla puoliksi syöty viineri."
- Marko Leppänen @ Twitter

Reijo Mäki kertoi, että aikanaan Turun Palloseurassa pelannut Mal Davis harrasti seksiä naisen kanssa kun muut juhlijat oliva löivät ympärillä tahtia. Aktin jälkeen Davis oli siirtynyt suoraan katsomaan videolta omia maalejaan.

Viestit: 4786
Liittynyt: 08.04.2008 15:51
Suosikkijoukkue: Sabres, Ilves

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Afinogenov » 08.09.2009 11:09

Honkanen kirjoitti:Kyllä kyllä. Connolly tekee kovaa vauhtia pisteitä, mutta hyödyttääkö se sitten niin paljon kun herra on puolet kausista poissa?
Tuskin hyödyttää, mutta kuten jo taisin sanoa Conolly on työsulkukauden jälkeisestä ajasta tällä hetkellä parhaassa kunnossaan. Ei GM Regierkään niin tyhmiä ole että tekisi täysin rikkinäiselle pelaajalle 9 miljoonan ja kahden vuoden jatkosopparin. Kaikki katseet ensikaudella Conollyyn. Aivan maaginen pelaaja joka on jäänyt pahasti varjoon näiden loukkaantumistensa takia.
Honkanen kirjoitti:NHL:ssäkin voittava maalivahti eikä se taso katoa tuosta noin vain.
Kyllä se taso voi todellakin kadota tuosta vain nimenomaan maalivahdeilla. Jos on viimeinen maalivahti joka pelaa kesäkuussa ei ole kauhean helppoa hypätä seuraavaan kauteen saman tasoisena. Henkinen väsymys nappaa yliotteen ennemmin tai myöhemmin. Näin kävi esim Giguerelle hävityn finaalin jälkeen 2003. Taso laski aika roimakkaasti. Chris "sogood" Osgoodillekkin oli käydä näin, mutta hän ja hänen mahtava mv koutsinsa otti 10 päivän loman ja sai palautettua tasonsa. Arvostan erittäin korkealla maalivahteja jotka pystyvät pitämään tasonsa vuodesta toiseen. Miettikää miten vaikeaa on olla niistä 60 NHL maalivahdista kaksi kertaa peräkkäin kahden viimeisen joukossa kun pelataan Stanleycupista.
Dion Darling on tappelija, jonka sukunimestä ei kannata laskea hänen kanssaan leikkiä. Muutoin on luvassa kylmää kyytiä...

Avatar
Viestit: 2400
Liittynyt: 01.09.2008 20:20
Paikkakunta: Lahti
Suosikkijoukkue: Pelicans, Caps, Chelsea FC

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Kauppila » 25.09.2009 18:57

Kauppilan NHL-ennakkopaketti (Osa 1)


Kuva

_______________________________________


Kuva Atlanta Thrashers


Maalivahdit: Joukkueen ykköstorjujana jatkaa mitä todennäköisimmin suomalaisvahti Kari ''Kärppä'' Lehtonen. Viime kaudella mies kärsi loukkaantumisista, mutta nyt on uuden kauden aika hänellekkin. Lehtonen ei ole NHL-kärkitojujia, mutta ei ihan pohjasakkaakaan, mies on kuitenkin sinnitellyt hyvin Thrashersin ykkösenä. Lehtosen kirittäjänä toimiikin 36-vuotias ruostalaisvahti Johan Hedberg, joka pelasi viime kaudella päälle 30 ottelua. Lehtosen pitää olla pää kylmänä, koska Hedberg janoaa vielä vanhassa iässäänkin varmasti peliaikaa. AHL:ssä kärkkyvät sitte Pavelec ja MacIntyre.
Maalivahtiosasto ei kuitenkaan vakuuta minua.

Pisteet: 6,5


Puolustus: Puolustukseen hankittiin Torontosta isokokoinen pakki Pavel Kubina vahvistamaan takalinjoja, hänellä tuleekin olemaan iso rooli varmasti Atlantan puolustuksessa ja YV-aikaakin on varmasti luvassa paljon. Puolustuksesta löytyy myös voimaa ja kokoa Boris Valabikin muodossa. Myös yksi kiinnostava nimi puolustuksessa on 19-vuotias Zach Bogosian. Viime kaudella Bogosian mätti 20 tehopistettä ja tämä oli hänen tulokaskautensa heikossa joukkueessa. Bogosianilta voikin tällä kaudella odottaa jo vähän parempaa tulosta pisteidenkin valossa.
Tältäkin osa-aluuelta Atlantasta löytyy yksi suomalaispelaaja, Anssi Salmela. NHL:ään Tampereelta ponnistanut Salmela tavoittelee peliaikaa NHL:stä ja vähitellen suurempaa roolia.
Atlantan puolustus on vähän alempaa keskitasoa omissa silmissäni. Kubina liiderinä, mutta jotakin ehkä vähän puuttuu, riskialtis puolustus.

Pisteet: 7


Hyökkäys: Ilya Kovalchuk on joukkueen selvä supertähti ja joukkueen tärkein pelaaja. Kovy mättää vuodesta vuoteen kovan määrä maaleja heikossa joukkueessa ja joukkueen kapteeni piteleekin joukkueen hyökkäystä välillä yksin harteillaan. Hyökkäyksestä löytyy myös NHL Entry Draftissa napattu Evander Kane, saa nähdä nouseeko Kane suoraan Thrashersin kokoonpanoon. Kiinnostavia nimiä on myös Bryan Little, joka teki viime kaudella Kovalchukin kanssa päälle 50 pistettä. Little on kokoajan eteenpäin menevä vastuuntuntoinen sentteri, jolta voi odottaa paljon tällä kaudella.
Myöskin yksi merkille pistettävä nimi on suomalaisille varsin tuttu Tim Stapleton, joka siirtyi Kubinan mukana Atlantaan. Stapleton voi hyvinkin olla sentterihiearkiassa ihan hyvillä sijoituksilla ja saada mahdollisuuden näyttää Atlantassa.
Kovalchuk, Antropov, Kane ja Little ovat ne kuumimmat nimet ehkä.

Pisteet: 7,5


Kuva
Joukkueen tähti: Ilya Kovalchuk


Yhteensä: 21




Kuva Boston Bruins

Maalivahdit: Kiistaton ykkösmaalivahti joukkueessa on viime kaudella parhaan maalivahdin Vezina palkinnon voittanut Tim Thomas. Tulisieluinen persoona torjui itsensä viimeistään päättyneellä kaudella Bostonin kiekkoihmisten sydämmiin ja teki itsestään jo kulttivahtia. Thomas on yksi NHL:n parhaita maalivahteja ja pelityyliltään todella viihdyttävä veskari. Omaa ison sydämmen. Kakkosvahdin paikasta on sitten kilpailua vähän enemmän. Sille paikalle ehkä koviten pyrkii suomalaisvahti Tuukka Rask, joka on odotellut vähän aikaa paikkaansa nousta NHL:n ja nyt kun Manny Fernandez ei ole enää Bostonissa, niin paikka on kuin luotu Raskille. Tuukka voisi saada Thomasin takana hyvää oppia Thomasilta ja päästä haistelemaan NHL-kuvioita. Raskhan on päässyt jo koittamaan NHL-kaukaloissakin, sekä häntä on povattu tulevaksi Bruins-vahdiksi, joten mikäs siinä.

Pisteet: 8,6


Puolustus:
Tältäkin osastolta löytyy selvä liideri, joka on muuten iso sellainen sekä kantaa C-kirjainta rinnassaan. Hän on slovakialainen Zdeno Chara. NHL:n yksi parhaita puolustajia, joka pystyy ison kokonsa lisäksi pelaamaan kiekollistakin peliä kokoisekseen melko hyvin sekä omaa NHL:n kovimman lyöntilaukauksen. Tätä jättiläistä rakastetaan myös Bostonissa, mutta muualla ei tykätä, kun hän jakelee vastustajilleen kovin mustelmia, sekä maalivahdeille pelon aihetta, kun siniviivalta räjähtää kulkuun 160 Km/h:n kovuinen lämäri. Pakistosta löytyy myös yksi todella kiinnostava itsensä läpilyönyt pelaaja, Denis Wideman, joka teki viime kaudella hulppeat 50 tehopistettä Bruins-ryhmässä. Puolustuksesta löytyy myös hyvä sekoitus nuoruuden nälkää, kokemusta ja juuri läpilyöneitä pelaajia.

Pisteet: 8


Hyökkäys: Milan Lucic, Blake Wheeler, Patrice Bergeron, Marco Sturm, Michael Ryder ja Marc Savard. Ei ihan mitään turhia jätkiä eihän? No luetellaanpa tämä porukan pisteet viime kaudelta järjestyksessä: 42, 45, 39 (64 peliä), 13 (19 peliä), 53 ja 88. Siinä on jo aika mukava nippu pisteitä ja siihen päälle lasketaan vielä muutaman pelaajan loukkaantumiset ja se, että Wheelerille ja Lucicille tämä oli vasta NHL-uran kunnollista aloittelua. Bruinsin joukkue on juuri sellainen, mitä Boston haluaa, eli taklataan, pelataan kovaa ja tunteella sekä paukutetaan kiekkoa vastustajan häkkiin. Milan Lucic on ehkä tämän uuden Bruinsin ruumiillistuma ja uusi kasvo. Tässä on omaan silmääni NHL:n parhaiten muodostettuja hyökkäyskalustoja.

Pisteet: 8,8

Kuva
Joukkueen tähti: Zdeno Chara


Pisteet yhteensä: 25,4




Kuva Buffalo Sabres

Maalivahdit: Sabresin ykköstorjujana jatkaa edelleen 29-vuotias Ryan Miller. Miller ei ihan mikään turha mies ole ja on vakuuttanut sen kyllä moneen kertaan jo kaikille. Hän on yksi Sabresin tälläinen ns. ''franchise-pelaaja''. Miller menee minun papereissani tuonne TOP 10 -maalivahtien joukkoon. Kakkosvahtina onkin sitten vähän kokeneempi nimi, Patrick Lalime, joka on parhaat vuotensa jo nähnyt ja ei ole mikään kummoinen tekijä nykypäivänä. Lalime ei paljoa varmaan maalilla aikaa vietä, vaan availemassa luukkua enimmäkseen. Tuurailee Milleriä, jos on vammoja tai pelivire hukassa/rasitusta.
Sabresin maalivahtiosasto ihan tarpeeksi hyvällä mallilla.

Pisteet: 8



Puolustus: Onko tässä se Sabresin pelon paikka? Liiderinä häärii joukkueen kapteeni Craig Rivet, joka tosin on jo kauden vanhempi taas. Kiekollista voimaa tuo sitte Andrej Sekera, mutta hän teki vain 20 pistettä viime kaudella, mutta mies ottaa varmasti vielä kehitysaskelia eteenpäin. Puolustuksesta löytyy sitten todella paljon tälläisiä peruspakkeja kuten Toni Lydman, Steve Montador, Joe DiPenta ja Henrik Tallinder. Ehkä tämä on hyväkin asia, että perus puolustajia on paljon, mutta kyllä omasta mielestäni puolustuksesta puuttuu se yksi kova kiekollinen mies. Ennen sillä paikalla hääri Bryan Campbell, mutta ne ajat ovat ohi Buffalossa. Saa nähdä tuleeko kauden aikana jotain kiekollisia pakkeja jos homma ei toimi.

Pisteet: 6,8


Hyökkäys: Thomas Vanek on se suurin nimi Buffalossa tällä hetkellä. Viime kaudellakin 64 pistettä naputellut Vanek on joukkueen selvä ykköstykki. Perässä tulevat sitten Jason Pominville, Drew Stafford, Jochen Hecht ja Tim Connolly. Mielestäni hyökkäykseen ei olisi pahitteeksi yksi vikkelä laituri koodinimellä Paul Kariya. Ei kuitenkaan mikään ihan hullumpi ole tuo hyökkäys, mutta ei saa minulta mitään erikoisempai pisteitä. Ei ole paljon sanottavaa kyllä Buffalosta, nimittäin en ole seuraillut joukkuetta mitenkään kovin tarkasti.

Pisteet: 7,5


Kuva
Joukkueen tähti: Thomas Vanek


Pisteet yhteensä: 22,3




Kuva Carolina Hurricanes

Maalivahdit: Maalivahdin suulla edelleen tuttu 25-vuotias maalivahti Cam Ward, joka johdatti Hurricanesin Stanley Cupin voittoon kaudella 2005-06. Ward on hyvä voittava maalivahti NHL:ssä ja häneltä toivottiin viime kaudella samanlaista virettä kuin 05-06 kantaakseen joukkueensa Stanley Cup finaaleihin saakka, mutta matka tyssäsi kuitenkin. Tänä vuonna Hurricanes lähtee tavoittelemaan paikkaa auringosta uudelleen Wardin johdolla. Joukkueen kakkosena toimii varsin tuntematon nimi Micheal Leighton.
Hurricanesilla on maalivahtiosasto hyvässä kunnossa.

Pisteet: 8,2


Puolustus:
Jos joiltain joukkueelta puuttuu kiekollista osaamista takalinjoilta, niin Carolinan miehistöltä sitä ei ainakaan puutu. Takalinjoilla on sellaisia kiekkollisia liidereitä kuten Joe Corvo ja Joni Pitkänen. Nämä miehet ovat hyviä ylivoimapyssyjä ja muutenkin jo melko kokeneita NHL-pelaajia, joten heille vastutta on varmasti tarjolla paljon. Puolustuksesta löytyy myös hyvää peruspuolustusta Tim Gleasonin, Niclas Wallinin, Andrew Albertsin ja Aaron Wardin muodoissa. Carolinan puolustus on sellainen joilla voidaan voittaa mestaruuksia mielestäni. Ehkä kuitenkin se yksi puuttuva linkki tuossa on mutta, muuten näyttää loistavalta. Hurricanesin täytyy vain toivoa, että Corvo ja Pitkänen jatkavat hyvillä raiteilla.

Pisteet: 8


Hyökkäys: Rob Brind'Amour ja Ray Whitney jaksavat vielä painaa kovaa kaukalossa, mutta joukkueen suurin tähti on ehdottomasti Eric Staal, joka onkin Staalin veljeskoplasta se kaikista paras. Staal on pelannut jo usemman kauden NHL:ssä ja onkin uransa aikana yltänyt kerran 100 pisteen rajapyykkiin, sekä mättänyt joka kausi hyvät määrät pisteitä. Staal on varmasti tulevaisuuden kapteeni kun Brind'Amour siirtyy sivuun. Hyökkäyksestä löytyy myös fiksulla treidaamisella hankitut Tuomo Ruutu, Jussi Jokinen joka puhkesi kukkaan viime kauden playoffeissa sekä pieni ja vikkelä Sergei Samsonov. Joukkueessa hyörii myös tuttu mies pyörremysky-nutussa eli Erik Cole. Nämä kaikki edellä mainitut pelaajat ovat core-playereita Hurricanesille ja heidän onnistuessaan 'Canes voi olla hyvinkin korkealla runkosarjan päättyessä. Ei sovi myöskään unohtaa, että hyviä kahdensuunnan hyökkääjiäkin löytyy.

Pisteet: 8,8



Kuva
Joukkueen tähti: Eric Staal


Pisteet yhteensä: 25





Kuva Florida Panthers

Maalivahdit: Floridan maalinsuulla jatkaa 33-vuotias tsekkivahti Tomas Vokoun, joka on myös suomalaisille tuttu maalivahti. Vokoun siirtyi aikanaan Floridan lämpöön Nashville Predatorsista. Vokoun pelasikin ihan mainiosti viime kaudella, sillä torjuntaprosentti oli 92,6% ja päästettyjen maalien keskiarvo 2.49. Vokounilta toivotaan ja pyydetäänkin varmasti samanlaisia tilastoja, jos Panthers mielii päästä vihdoinkin playoffeihin. Kakkosvahtina Floridassa torjuu Scott Clemensen, joka vakuutti New Jersey Devilsin maalinsuulla viime kaudella pelaten 40 ottelua, tuuratessaan loukkaantunutta Martin Brodeuria. Clemensen ei ole huono valinta kakkosmaalivahdiksi ja hän haluaakin varmasti haastaa Vokounia ykkösvahdin paikasta, sillä todisti viime kaudella, että pystyy pelaamaan ihan hyvin NHL-tasolla.

Pisteet: 7,8


Puolustus: Pakiston liiderinä toimii Bryan McCabe, joka pystyy mättämään tehopisteitä ihan hyvin, mutta välillä on liian riskialtis puolustuksessa ja tekee virheitä liikaa. McCabe kantaa myös joukkueen kapteenin nauhaa. Puolustus Panthersilla on melko samannäköinen kuin viime kaudella, mutta sinne tuli yksi kiinnostava jätkä näin suomalaisen kiekkofanin silmissä. Nimittäin Ville Koistinen rantautui Floridaan nauttimaan lämmöstä ja uudesta mahdollisuudesta Panthersin joukkueessa. Koistinen haluaa varmasti vesikielellä astua kovaan rooliin kiekollisena pakkina, kun Bouwmeester lähti joukkueesta. Floridan puolustuksessa on pieni kysymysmerkkejä kuitenkin

Pisteet: 7,4


Hyökkäys:
Hyökkäysarsenaali näyttää tuollaiselta vähän keskitasoiselta, mutta nousevia nimiä on. Suurin nouseva nimi on ehkäpä David Booth, joka viime kaudella tehtaili 60 tehopistettä. Myös yksi nuori nouseva pelaaja on Nathan Horton ja siihen päälle voi viellä laskea Michael Frolikin. Floridan hyökkäys on melko kokematon ja siellä onkin vain kolme yli 30-vuotiasta pelaajaa jotka ovat Radek Dvorak, Cory Stillman ja Steven Reinprecht.
Hyökkäys on kiinnostavan näköinen ja käsiä löytyy ainakin, mutta onko Floridassa voittamisen kulttuuria vielä tarpeeksi, kaatuuko korttitalo kuitenkin?

Pisteet: 7,7


Kuva
Joukkueen tähti: David Booth


Pisteet yhteensä: 22,9




Kuva Montreal Canadiens

Maalivahdit: Hurjasti viime kaudesta uudistunut Montreal Canadiens sekotti pakkaa uudelleen, mutta antoi maalivahtien olla rauhassa. Joukkueen ykkösvahtina jatkaa lupaava 22-vuotia Carey Price, joka teki viime kaudella ns. ''Patrick Royt'' Montrealin vaativan yleisön edessä. Mies on kuitenkin edelleen Canadiensissa vaikka tuon tempun tekikin. Price on vielä nuori ja vähän kokematon veskari, mutta hänellä on varmasti kultainen tulevaisuus edessä ja Montrealin on hyvä rakentaa joukkuetta, kun maalivahtiosasto on kunnossa. Joukkueen kakkosvahtina kärkkyy myöskin toinen nuori veskari Jaroslav Halak, joka myöskin mielii varmasti saada peliaikaa punapaidoissa. Kolmantena kassarina toimii Curtis Sanford.

Pisteet: 8


Puolustus: Tällä osastolla tapahtui sitten sitä muutosta. Miehiä tuli ja lähti. Tulijoita olivat Hal Gill, Jaroslav Spacek ja Paul Mara. Jotkut vähän ihmettelivät varsinkin Gillin ja Spacekin palkkaamista ja itsekkin vähän mietin, että ovatko nämä sitten ne oikeat miehet Montreaaliin. Mara on omasta mielestäni melko hyvä hankinta Canadiensin puolustukseen ja tällä saadaa tulivoimaa sekä varmaa peruspelaamista lisää. Jatkajiakin toki löytyy ja suurin nimi jatkajista onkin Andrei Markov. Viime kaudella Markov tulitti hurjat 64 tehopistettä ja Montrealissa halutaan tätä lisää. Markov on kullan arvoinen puolustaja Canadiensille ja tulee varmasti tälläkin kaudella heiluttelemaan vastustajan maaliverkkoja paljon.

Pisteet: 7,9


Hyökkäys:
Pihalle lensi mm. joukkueen pitkäaikainen kapteeni Saku Koivu ja fanien yksi suurin suosikki Alexei Kovalev. Heidän tilalleen roudattiin sitten Scott Gomez, Brian Gionta ja Mike Cammalleri. Ihan potentiaalinen kolmikko siis otettiin sisään, mutta se on taas puhdas totuus, että Giontan ja Gomezin tehot tippuivat viime kaudella alaspäin ja miesten nykykunnosta ei ole varmaa tietoa. Nähtäväksi jää palaavatko nämä miehet suuriin pistemääriin Motrealissa jälleen. Cammalleri on omasta mielestäni tämän kolmikon selvästi vahvin lenkki.
Tärkeitä jatkajiakin löytyy kuitenkin. Kostitsynin veljekset, Plekanec, Lapierre, Latendresse ja uutena nousevana tähtenä Pacioretty. Kovuuttakin hyökkäyksestä löytyy roppa kaupalla hanskaaja Laraquen muodossa ja uutena kasvona Travis Moen.

Pisteet: 8,7


Kuva
Joukkueen tähti: Mike Cammalleri


Pisteet yhteensä: 24,6




Kuva New Jersey Devils

Maalivahdit: Eiköhän se ole päivänselvä juttu jokaiselle kiekkoihmiselle kuka on New Jersey Devilsin maalivahti. 37-vuotias uskomattoman kova maalivahti Martin Brodeur jaktaa edelleen uraansa Devils-paidassa. New Jerseyn kultavahti on edelleen NHL:n kovimpia torjujia ja kiistaton ykkösmaalivahti vieläkin. Viime kaudella oli loukkaantumisia ja nyt on kunnossa taas. Brodeurilta voi odottaa aina paljon ja kappas vaan.. hän täyttää ne odotukset aina. Jokainen joukkue uneksii tälläisestä maalivahdista. Kiinnostavaa on nähdä pysyykö Brodeur nyt koko kauden kunnossa ja kuinka pitkään hän uraansa vielä jatkaa kauden jälkeen.

Pisteet: 9



Puolustus: Tämä osa-alue on paperilla heikoin mielestäni New Jerseyssa. Toki sieltä löytyy jätkiä kuten Paul Martin, John Oduya, Bryce Salvador ja Colin White, mutta sellaista sankarinviitan omaavaa pakkia ei ole. Nämä Devilsin miehet ovat vain pikkupiruja, jotka koittavat nousta korkeampaan valtaan, mutta sinne on vielä matkaa. Paul Martin alkaa tulla parhaaseen ikäänsä ellei ole jo sitä ja kiinnostavaa on nähdä ottaako Martin askeleen eteenpäin ja mättäisi vaikka päälle 40 pistettä. Oduya kehittää kokoajan peliään ja nousee ensi kaudella entistä kovemmaksi jätkäksi.

Pisteet: 7,6


Hyökkäys: Zach Parise, Patrick Elias, Travis Zajac, Brian Rolston ja Jamie Lagnenbrunner. Siinä ovat hyökkäyksen pääpirut, jotka häärivät muiden kiusana. Varsinkin Zach Parise on nykyään sen tason pelaaja, että häneltä voi miltein odottaa jo 100 tehopistettä. Patrick Elias on myös piste per peli tahtiin pelaava hyökkääjä. Hyökkäysosastolta löytyy myös rutkasti kokemusta ja kiinnostavan nimenä sieltä poimin Brendan Shanahanin, joka on jo 40-vuotias konkari. Kovuuttakin löytyy tarpeeksi, joten Devilsin hyökkäys näyttää melko hyvältä. Tällä joukkueella voi Devils mennä todella pitkälle. Viime vuonna sitä koitettiin, mutta nyt on edessä uusi kausi.

Pisteet: 8,6


Kuva
Joukkueen tähti: Martin Brodeur


Pisteet yhteensä: 25,2




Kuva New York Islanders

Maalivahdit: Hetkinen, hetkinen... DiPierto, Roloson ja Biron!? Ohhoh sentään.. Siinä on kolme erittäin kovaa NHL-vahtia. DiPietro on mitä luultavammin ykkösvahti edelleen, mutta takana kirittään Roloson ja hänen perässään Biron, joten kellään ei ole varaa löysätä koko kauden aikana. Kiinnostavaa on nhädä miten Islanders jakaa peliajan näiden kolmen kesken ja pitää miehet samaan aikaan vielä tyytyväisinä. Onko edes mahdollista pitää nämä kaikki tyytyväisinä peliaikaansa? Empä usko. Olisiko Roloson tai Biron kauden aikana sitten vaihtotavaraa?
Jokatapauksessa, tämä osa-alue on mahtavalla mallilla New Yorkissa.

Pisteet: 8,7


Puolustus: Puolustuksesta löytyy kiekollisesti erittäin hyvä Mark Streit, joka on tärkeä mies Islandersille ja pakiston kiekollinen liideri. Muut kovemman tason nimet ovat Brendan Witt ja Andy Sutton, mutta siihen se vähän sitten jääkin. Jonkun on pakko ottaa myös vastuusta kiekollisessa pelissä lisää. Onko se sitten kenties Bruno Gervais, joka tarttuu syöttiin ensimmäisenä? Puolustus ei missään nimessä ole New York Islandersin vahvimpia osa-alueita.

Pisteet: 6,9


Hyökkäys: Kiinnostavia nimiä löytyy todella paljon tällä alueella. Kiinnostavimpana tietenkin tämän vuoden NHL Entry Draftissa numerolla #1 napattu John Tavares. Tämä nuori herra on suuressa roolissa varmasti heti kauden alkaessa ja häneltä odotetaankin paljon, nappaako vuoden tulokkaan palkinnon? Toinen nouseva nuori tähti on Kyle Okposo, joka jo viime kaudella vakuutti monet. Hyökkäyksestä löytyy myös suomalainen Sean Bergenheim sekä kokeneempaan kaartiin kuuluvat Richard Park, Doug Weight, Jon Sim ja Trent Hunter. Muitakin nuoria pelaajia on paljon nousemassa kokoonpanoon kuten Matt Moulson, Jesse Joensuu ja Blake Comeau.
Hyökkäys on aika tasapaksua.

Pisteet: 8


Kuva
Joukkueen tähti: Kyle Okposo


Pisteet yhteensä: 23,6



Kuva New York Rangers

Maalivahdit:
New Yorkin kuningas Henrik Lundqvist jatkaa edelleen Rangersin maalivahtina. Lundqvist on yksi NHL:n kovimpia vahteja ja kamppailee joka vuosi jopa Vezina Trophyn voitosta. Ruotasalaivahtiin luotetaan, että hän on se joka johdattaa Rangersin Stanley Cupiin saakka vielä joskus. Ei olekkaan huono vaihtoehto Lundqvist tähän rooliin.
Kakkosvahtina toimiikin sitten Steve Valiquette, mutta peliaikaa mies ei varmaan paljoa saa ellei Lundqvist kärsi jonkinlaisista vammoista. Maalivahti-tilanne on hyvässä kondiksessa New Yorkin toisellakin joukkueella.

Pisteet: 8,8


Puolustus: Puolustuksessa on melko kokeneita ja hyviä kokonaisuuksia. Ykkösnimenä tietenkin Wade Redden ja perässä tulee Michael Rozsival, Marc Staal ja Dan Giradi. Puolustukseen draftattiin myös erittäin kiinnostava kaveri nimeltään Michael Del Zotto. Hän on tehnyt kovia tehoja OHL-liigassa ja pääseekin mitä todennäköisemmin aloittamaan kautensa ylhäällä Rangersissa. Matt Gilroy on sen sijaan vielä aika kääntämätön kortti. Kiinnostavaa nähdä miten tämä nuori kaksikko aloittaa NHL-uransa.

Pisteet: 7,9


Hyökkäys: Ykkösnimenä tällä osastolla on täksi kaudeksi Minnesotasta tullut Marian Gaborik. Hän on kärsinyt parilla viime kaudella vammoista, mutta koittaa saada nyt peli-ilonsa takaisin sininutussa. Rangers on kova paikka kelle tahansa pelaajalle ja nyt on Gaborikin paikka loistaa Madison Square Gardenin valoissa. Joukkueen kapteeni Chris Drury jakelee loistopasseja Gaborikin lapaan satavarmasti. Hyökkäyksestä löytyy myös yksi NHL:n kiisteltyin pelaaja Sean Avery, joka jatkaa kovalla linjallaan ja liigassa kiehuu aina kun Avery syttyy. Core-playereitakin löytyy hyvin kuten Ales Kotalik ja Brandon Dubinsky. Kokemusta taas Vinny Prospalin ja Chris Druryn muodossa. Poliisina toimii Washigntonista tuleva Donald Brashear.

Pisteet: 8,2


Kuva
Joukkueen tähti: Marian Gaborik


Pisteet yhteensä: 24,9




Kuva Ottawa Senators

Maalivahdit: Tässä on mielestäni suurin kysymysmerkki Senatorsin joukkueessa. Brian Elliot ja Pascal Leclaire eivät ole mitään tähtivahteja, vaan todella mietityttäviä jätkiä. Ennustan, että Senatorsilla tulee päänvaivaa tässä maalivahtiasiassa. Kilpailu kyllä näiden kahden välillä on kovaa ja varmasti tervettä kilpailua joukkueen sisällä. Pahasti näyttää kuitenkni siltä, että tähän alueeseen tullaa Ottawassa tänä vuonna ryssimään.

Pisteet: 6,2


Puolustus: Takamiehet ovatkin sitten ihan keskiverto tavaraa Ottawassa. Kokemusta ja varmuutta on vaikka muille jakaa. Anton Volchenkov on ehkä se suurin nimi tässä pakassa ja löytyyhän sieltä Picard, Phillips, Kuba ja Campoli. Paikkaa puolustuksesta hakee myös 19-vuotias ruotsalaispuolustaja Erik Karlsson. Saa nähdä miten tämä nuorukainen pärjää NHL-kaukalossa, jos pärjää. Tällä osa-alueella Ottawalla ei kuitenkaan ole läheskään niin suurta huolenaihetta, kuin maalivahtien kanssa.

Pisteet: 7,8



Hyökkäys: No nyt alkoikin sitte lyyti kirjottamaan, kun tätä osa-aluetta katsotaan. Daniel Alfredsson on ehkä parhaimpia kapteeneja koko liigassa ja erittäin vastuuntunnollinen pelaaja. Tekee maaleja, omaa loistavan pelisilmän, herrasmiesmäinen, johtajaluonne ja joukkuepelaaja. Seuraavat tähtinimet ovat sitten Jason Spezza, joka tekee vuodesta vuoteen kovaa tuhoa Senatorsin hyökkäyksessä ja on vakiokamaa maajoukkueeseen ja Olympialaisiinkin varmasti. Seuraavana tulevat sitte vapaana agenttina hankittu Alexei Kovalev ja vaihtokaupalla San Josesta tulleen Jonathan Cheechoo ja Milan Michalek. Nick Foligno ja Ryan Shannon eivät myöskänä ole turhia miehiä, vaan melko hyviä kolmosketjun puurtajia. Kahdensuunnan hyökkääjiä ja raatajia ja ärsyttäjääkin löytyy. Jarkko Ruutu, Chris Neil, Chris Kelly ja Mike Fisher pitävät huolen näistä hommista.

Pisteet: 8,3


Kuva
Joukkueen tähti: Jason Spezza


Pisteet yhteensä: 22,3





Kuva Philadelphia Flyers

Maalivahdit: KHL:stä NHL:ään palaava Ray Emery liittyy Philadelphia Flyersin joukkueeseen. Tulisieluinen Emery lensi aikoinaan Senatorsista ulos, koska hänen temppunsa yksinkertaisesti vain riittivät Ottwalle ja ottajia ei paljoa ollut. Näin hän lähti Venäjälle, mutta nyt palaa NHL-kaukaloihin. Mikäs parempi seura tälle agressiiviselle veskarille voi ollakkaan, kun Flyers. Ei siinä mitään, kyseessähän on ihan pätevä veskari, mutta ei mikään sateentekijä. Kakkosena on Brian Boucher, joka on vaihdellut joukkuetta todella paljon viime vuosina. Veskari-osasto on siedettävän näköinen Flyersilla.

Pisteet: 7,7


Puolustus: Suurin uusi naama tälle osastolle on kovaa liksaa nostava kokenut puolustaja Chris Pronger. 34-vuotias Pronger tuli Philadelphiaan vaihtokaupassa Anaheim Ducksista. Stanley Cup vyöllään Pronger tuo sitä voittamista uuteen joukkueeseensa. Pakistosta löytyy myös yksi NHL:n parhaita kiekollisia pakkeja, eli Kimmo Timonen, joten sekin osa-alue näyttää hyvältä. Sitten on nuorempaa verta Braydon Coburnin, Matt Carlen, Randy Jonesin ja Ryan Parentin muodossa. Kovuutta ei ainakaan Flyers pakistosta jää puuttumaan ja omaan silmääni Flyersin pakisto on todella kova. Puolustuksella voitetaan mestaruuksia ja se on tiedostettu Philadelphiassa hyvin.

Pisteet: 8,7


Hyökkäys: Tälläkin osa-alueella on kovuutta todella paljon ja suurimmat kovuuden ruumiillistumat ovat Riley Cote ja Danny Carcillo. Näitä Franchise-pelaajiakin löytyy kuten joukkueen kapteeni Mike Richards, Jeff Carter, Daniel Briere ja Simon Gagne. Kaikki neljä edellä mainittua ovat todella hyviä pelaajia hyökkäyssuutaan, mutta myös puolustussuuntaan. Varsinkin Richards ja Carter ovat juuri tälläisiä pelaajia. Philadelphia hyökkäyksestä löytyy kolme yli 30-vuotiasta pelaajaa ja loput ovat sitten nuorempia, joten tulevaisuus näyttää kirkkaalta ja sinne ollaan rakentamassa uutta dynastiaa hienosti. Uskon, että tällä hyökkäyskalustolla tehdään kovaa jälkeä tämän vuoden playoffeissa ja Flyers on kova vastustaja joka ilta, jokaiselle joukkueelle.

Pisteet: 8,7


Kuva
Joukkueen tähti: Mike Richards


Pisteet yhteensä: 25,1





Kuva Pittsburgh Penguins

Maalivahdit: Viime kauden Stanley Cup mestari omaa myös yhden NHL:n kovimmista veskareista nykypäivänä. Marc-Andre Fleury kehittyy vuosi vuodelta enemmän voittavaksi, varmemmaksi ja paremmaksi maalivahdiksi. Uskomattomat refleksit ja pelivarmuus ovat ovat Fleuryn tavaramerkkejä, haamukoppeja on nähtävissä tämän miehen osalta tälläkin kaudella. Fleury nautti varmasti Stanley Cupista niin paljon, että haluaa lisää tänä vuonna ja se tietää vain hyvää tulevaa kautta ajatellen. Kakkosvahtina toimii Brent Johnson ja onkin ihan hyvä valinta täksi kaudeksi kakkoskassariksi availemaan luukkua.

Pisteet: 8,9


Puolustus: Paperilla tämä osasto ei näytä mielestäni niin hyvältä, mutta täytyy se olla hyvä, sillä viime kaudellakin rynnittiin mestariksi, joten puolustus ei voi mikään huono olla. Puolustuksen liiderinä toimii joukkueen A-kirjainta kantava Sergei Gonchar. Myös Kris Letang nostaa profiiliaan hienosti ja peruspakkeina toimivat hyvin Mark Eaton ja Brooks Orpik. Uusi signaus puolustuksessa on Jay McKee, joka hieman arveluttaa minua, mutta eiköhän hän aikalailla tullut Gillin tilalle tuonne 'Pensiin. Alex Goligoski myös taistelee paikasta puolustuksessa.

Pisteet: 8


Hyökkäys: Tämä osa-alue on Pittsburghissa todella kova ja liigan parhaita. Kun hyökkäysessä häärii Sidney Crosbya ja Evgeny Malkinia, niin kyseessä on jo todella kova nippu. Molemmat ovat potentiaalisia päälle 100:n pisteen miehiä. Löytyy sieltä myös todella hyviä muitakin pelaajia kuten Chris Kunitz, Max Talbot, Bill Guerin, Ruslan Fedotenko, Pascal Dupuis ja Matt Cooke. Hyökkäys on kyllä silmiähivelevän kova ja kovuuttakin on. Michael Rupp tuli joukkueeseen suojelemaan tähtiä ja antamaan näille täyden työrauhan. Meinasinkin unohtaa jo Jordan Staalin.. Todella kova nippu.. Huhhuh.

Pisteet: 9


Kuva
Joukkueen tähti: Evgeni Malkin.


Pisteet yhteensä: 25,9






Kuva Tampa Bay Lightning

Maalivahdit: Täksi kaudeksi Tampa hankki Mike Smithille kovan kirittäjän, kun Antero Niittymäki vetää Boltsin-paidan päälleen. Niitty varmasti itsekkin janoaa ykkösvahdin paikkaa, koska ei ole saanut sellaista vielä NHL-urallaan vielä oikeen ollenkaan. 2006 olympialaisten jälkeen sellaisen sai vähäksi aikaa, mutta ei pysyvää ykkösvahdin paikkaa, joten nälkäinen Niittymäki nähdään kaukalossa. Smith on kuitenkin myös jo vuoden vanhempi ja kehittyneempi vahti, niin kyllä on tekemistä Anterollakin. Toki kuitenkin terve kilpailu joukkueen sisällä on aina hyvä asia.

Pisteet: 7,4


Puolustus: Puolustukseen tuli pari kovaa ruotsalaisnimeä, kun Entry Draftista napattiin Victor Hedman ja vapailta markkinoilta hänen menttorikseen kokenut Mattias Öhlund. Tässä on hyvä pakkipari varmasti Boltsille, mutta kyllä niitä muitakin hyviä pakkeja on. Kärjessä tietenkin Andrej Mezaros sekä Paul Ranger. Tampan puolustuskin on tuollaista kekistasoa liigassa ja sillä tavoitellaan miltein kyllä playoff-paikkaa.

Pisteet: 7,9



Hyökkäys: Liidereinä tällä osastolla on joukkueen kapteeni Vinny Lecavalier sekä pieni väkkärä kikkailija Martin St. Louis. Ei sovi myöskään unohtaa kovaa nousua tekevää Steven Stamkosia, jolta voi myös vuosi vuodelta odottaa enemmän maaleja. Hyökkäystä on vahvistetty myös sellaisellakin core/key-pelaajalla kun Alex Tanguay. Kokonaisuutena hyökkäyksestä löytyy noin 4-6 kovaa pyssyä sekä pari vähän heikompaa pyssyä.

Pisteet: 8,3


Kuva
Joukkueen tähti: Vincent Lecavalier


Pisteet yhteensä: 23,6





Kuva Toronto Maple Leafs

Maalivahdit: Maple Leafs hankki ruotsalaisen ''hirviön'' eli Jonas Gustavssonin joukkueeseensa kilpailemaan Vesa Toskalan kanssa ja jotenkin epäilen, että ruotsalaisella on etulyöntiasema kauteen lähdettäessä, mutta Toskalakin saa varmasti peliaikaa. Kiinnostavaa on nähdä miten tämä Gustavsson onnistuu kapeassa kaukalossa ja kovien hyökkääjien painostuksen alla. Toskala on siihen jo sopeutunut, joten tässä Toskalalla on etua. Jokatapuksessa Leafsin maalivahdit ovat kekistasoa.

Pisteet: 7,6


Puolustus: Brian Burke hankki puolustukseen pari uutta pelaajaa ja nimekkäimpiä ovat Mike Komisarek Montrealista ja tutun Francois Beuachemin Anaheim Ducksista. Ainakin oikealta osastolta ollaan osattu joukkuetta täytellä ja kyllä Maple Leafsin puolustus näyttää ihan hyvältä jopa pitkästä aikaa. Kiekollista osaamista ainakin on ja kokemusta tarpeeksi.
Leafs ei ainakaan tällä osa-alueella muille paljoa häviä. Ei sovi myöskään unohtaa nuorta Luke Schennia taikka Tomas Kaberlea. Onko tämä vihdoin se vuosi kun Leafs rynnii playoffeihin ja vihdoin kaupunki juhlii?

Pisteet: 8,1



Hyökkäys: Saa nähdä tuleeko maalinteosta sitten vaikeus Leafsille, siellä ei nimittäin mitään hirveän ihmeellisiä miehiä ole. Toki Phil Kesselin hankinta edistää maalintekoa, mutta riittääkö Kessel? Grabovski on myös ihan luotettava kaveri, mutta pystyy varmaan korkeintaan 70 pisteeseen. Luultavammin 60 pistettä on mahdollinen Grabovskille. Ennustan, että hyökkäys on vaikein osa-alue Torontossa, mutta ei silti umpisurkea.

Pisteet: 7,5


Kuva
Joukkueen tähti: Phil Kessel


Pisteet yhteensä: 23,2





Kuva Washington Capitals

Maalivahdit: Capitalsin maalivahtikaksikko on melko kiinnostava. Viime kaudella playoffeissa hyvin pelannut Simeon Varlamov on tosissaan ottamassa ykkösvahdin paikkaa ja Jose Theodore joutuu kamppailla tosissaan hiki pinteessä, jos meinaa ykköstorjujaksi jäädä. Varlamov voi olla maalivahdeista jopa musta hevonen tänä vuonna, jos kaikki osuu kohdalleen. Voi lähteä kilpailemaan jopa Venäjän olympialais-joukkueeseen.

Pisteet: 8


Puolustus: Washingtonista löytyy yksi liigan paras hyökkäävä puolustaja Mike Green. Hän pystyy tekemään yli 70 pistettä kaudessa ja tekikin sen jo viime kaudella. Puolustuksesta löytyy myös nuori Karl Alzner joka hamuaa vastuusta ja muutama todella hyvä peruspakkikin. Capitals on rakentanut hyvän rungon vuosiksi ja pelaajat alkavat olla hyvinkin uskollisia. Tällä pakistolla tapellaan kovista sijoista.

Pisteet: 8


Hyökkäys: The Great Eight.. Alexander Ovechkin on Capitalsin sydän kaikessa tekemisessä ja häneltä voi odottaa jälleen yli 60 maalia jopa, ellei hypätä 70 maaliin saakka. Uskaltaisin sanoa, että jos kaikki osuu nappiin niin Ovie voi paukuttaa miltei 80 maalia. Hänen sentterinsä Nicklas Bäckström ottaa myös kehitysaskelia ja alkaa nousta kovemmaksi pelintekijäksi, joten silläkin nojalla Ovechkin voi tulittaa kiekkoa häkkiin hurjalla tahdilla. Ovien lisäksi löytyy toinen taituri Venäjältä, eli Alexander Semin joka on varma tekijä myös. Puolustavaa hyökkääjää Clark, Laich & kumppanit ja sitten nuoria nousijoita lisää kuten Tomas Fleischman. Maalinteko ei ainakaan tule kusaisemaan Capsilla.

Pisteet: 8,9


Kuva
Joukkueen tähti: Alexander Ovechkin


Pisteet yhteensä: 24,9



_______________________________________


Itäisen konferenssi sarjataulukko runkosarjan loppuessa: (Pisteytykseni mukaan)


1. Pittsburgh Penguins
2. Boston Bruins
3. New Jersey Devils
4. Philadelphia Flyers
5. Carolina Hurricanes
6. Washington Capitals
7. New York Rangers
8. Montreal Canadiens
-----------
9. Tampa Bay Lightning
10. New York Islanders
11. Toronto Maple Leafs
12. Florida Panthers
13. Ottawa Senators
14. Buffalo Sabres
15. Atlanta Trashers
''Form is temporary, Class is permanent''

''Im not putting pressure on you about that we have to win. I don’t want to put that kind of pressure on you. But we can’t lose, we cannot lose.'' – Jose Mourinho

Avatar
Viestit: 2400
Liittynyt: 01.09.2008 20:20
Paikkakunta: Lahti
Suosikkijoukkue: Pelicans, Caps, Chelsea FC

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja Kauppila » 30.09.2009 22:54

Kuva


_______________________________________


Kuva Anaheim Ducks

Maalivahdit: Ducksin ykkösvahdin paikasta on tällä kaudella pitkästä aikaa jo kovempaa kilpailua. Veskareian jatkavat sveitsiläinen Jonas Hiller ja pitkäaikainen Ducks-vahti Jean-Sebastian Giguere. Viime kaudella Hiller pääsi playoffejakin pelaamaan jo 13 ottelun verran ja pelasi runkosarjassakin 46 ottelua. Hiller pelasi melko hyvät playoffit ja teki tällä tärkeää tilaa itselleen Ducksin maalivahtiosastolla. Giguere on taas kokenut Ankkamaalivahti, jolla on jonkinlaista etulyöntiä taas tässä. Itse näkisin kuitenkin niin, että Hiller saa niukasti enemmän peliaikaa, mutta veskarit pelaavat aikalailla tasaisesti Anaheimissa. Kokonaisuudessaan Anaheimin maalivahdit ovat hyvää luokkaa. Giguere on pelannut joukkueensa kahdesti Stanley Cup finaaleihin saakka ja Hiller on nousua tekevä nuori veskari. Tilanne siis näyttää melko hyvältä Ducksin kannalta.

Pisteet: 8,8


Puolustus: 36-vuotiaana vieläkin liigan parhaita puolustajia, kuka tälläinen mies on? No tietenkin Scott Niedermayer. Ison sydämmen omaava Ducks-puolustaja päätti jatkaa uraansa vielä ainakin kauden verran. Niedermayer kävi kokeilemassa markkina-arvoaankin pikaisesti sopimuksettomana pelaajana, mutta teki kyllä nopeasti jatkopestin Anaheimiin. Niedermayer on omalla tavallaan voittamisen symboli. Hän voitti Devils aikoinaan Stanley Cupeja sekä teki sen Anaheimissakin ja on mennyt playoffeissa joka vuosi pitkälle.
Entäs sitten muu puolustus? Uusina kasvoina Anaheimiin matkaavat Nick Boynton ja Steve Eminger. Ei tämä mikään taianomainen duo ole, mutta tuollainen keskitason puurtaja kaksikko. Ykköspakkipariin paikkaa hamuaa varmasti myös Anaheimiin kotiutunut Ryan Whitney. Potentiaalia Whitneylla on paljon, mutta saa nähdä mihin tämän miehen siivet kantaa. Nuoruuttakin löytyy kivasti Luca Sbisan ja Brendan Mikkelsonin muodossa. Molemmat pääsivät pelaamaan viime kaudella jo NHL:ssä, mutta nyt heiltä odotetaan hiukan enemmän jo, kun Chris Pronger ei ole enään Ducks-puolustuksessa.

Pisteet: 8,0


Hyökkäys: Nyt voi kyllä sanoa, että Ducksilla on ehkä kovin hyökkäyskalusto koko Läntisessä Konferenssissa. Ykkösketjuna Perry-Getzlaf-Ryan ja kakkosena Selänne-Koivu-Lupul. Siinä on jo kaksi todella kovaa syömähammasta. Perry ja Getzlaf ovat jo aikaa sitten läpilyöneitä jätkiä ja perässä tuli viime kaudella Bobby Ryan. Tältä kolmikolta voi odottaa jopa huikeita tekoja kauden aikana, mikäli kaikki pysyvät kunnossa. Suurimpana tähtenä näistä kuitenkin taitaa olla Ryan Getzlaf, joka paukutti viime kaudella huimat 91 tehopistettä.
Heitä seuraa sitten kokeneempi kaarti takana. Suomen legendaarinen hyökkäysduo Selänne-Koivu pelaavat nyt samassa NHL-joukkueessa ja heiltä voi odottaa hyvää yhteispeliä ja Selänteelle varsinkin paljon maaleja Koivun syötöistä. Tämä kaksikko on väläytellyt hyvää yhteispeliään jo harjoitusotteluissa, joten hyvältä näyttää näin suomalaisten ja Ducksin kannalta.
Siinä oli siis todella kova maalintekoarsenaali, mutta minkälaisia pelaajia tulee sitten? Todella hyviä puolustavia hyökkääjiä ja kovapintaisia pelaajia. Luetellaanpa muutama: Todd Marchant, Andrew Ebbett, Mike Brown, Ryan Carter, George Parros, Petteri Nokelainen ja Egveny Artyukhin. Siinä on jo melko hyviä nimiä ja rosteri tasapainnotuukin hyvin niin, että joukkueella on kaksi kovaa maalintekoketjua ja sitten löytyy kaksi tuollaista peruspeli/jarrutteluketjua ja pari kovanyrkkistä jätkääkin. Loukkaantumisiin ei ole paljoa varaa kyllä.

Pisteet: 9,0



Kuva
Joukkueen tähti: Ryan Getzlaf


Pisteet yhteensä: 25,8





Kuva Calgary Flames

Maalivahdit: Miikka ''Kipperi'' Kiprusoff torjuu edelleen kiekkoja Flamesin maalinsuulla. Viime aikoina onkin ollut juttua, että onko Kipperin hyvät otteet jotenkin hyytymässä ja parhaat vuodet jo takana? Varmastikkin tähän pätee myös se, että Kiprusoff on jo 32-vuotias, mutta itse en ollenkaan sano ja usko, että Kipperin parhaat vuodet olisivat takana ja ura laskussa. Jokaiselle hyvälle pelaajalle ja maalivahdille sattuu aina vähän niitä kuivempia kausia, mutta uskon, että Kiprusoff nostaa päänsä pinnalle taas ja alkaa esittää taas maagisia torjuntoja entistä enemmän. Tärkeintä kuitenkin on se, että Kiprusoff on voittava vahti ja antaa näin Flamesille mahdollisuuden pisteisiin vaikka joka ilta. Toivotaan Kipperille mahdollisimman hyvää kautta taas. Kakkosvahtina toimii Curtis McElhinney, joka pelasi heikosti niissä 14 ottelussaan jota viime kaudella pääsi pelaamaan. Yksi kolmen pisteen voitto ja torjuntaprosentti 88,8 % sekä päästettyjen maalien keskiarvo 3,59 ei ole todellakaan hyvää tulosta. Kiprulla on siis selvä ykkösvahdin paikka Calgaryssa ja ei mitään hätää.

Pisteet: 8,4



Puolustus: Kovimpana kärkenä puolustusosastolla on kovaa taklaava ja laukova Dion Phaneuf, Floridasta tullut tehopuolustaja Jay Bouwmeester sekä pitkään Flamesissa pelannut loistava peruspakki Robyn Regehr. Tämä kolmikko on jo erittäin kova ja paperilla Flamesin puolustus näyttää todella hyvältä. Tähtien jälkeen löytyy sellaisia tekijöitä kuin Cory Sarich, Staffan Kronwall ja Mark Giordano, joten kyllä perusjätkiäkin löytyy hyvin, eikä puolustus jää ainoastaan kovan kolmen koplan tehtäväksi. Ylivoimalla ainakin viivamiehiksi löytyy kaksi todellista pyssyä, kun siellä häärii Dion Phaneuf ja Jay Bouwmeester. Vastustajan alivoimapelaajille on siis luvassa isoja mustelmia ja maalivahdeille pelättävää, kun tämä kaksikko tulittaa kuteja viivasta.

Pisteet: 8,7


Hyökkäys:
Jos puolustuksessa oli johtava trio, niin kyllä on hyökkäysessäkin. Jarome Iginla takaa sen että maaleja tulee paljon, Olli Jokinen on loistava sentteri ja pitkän kokemuksen omaava Daymond Langkow tuo hyvää variaatiota hyökkäykseen. Ei huono tekijä myöskään ole nuori Rene Bourque. Iginlalta odotetaan tältäkin kaudelta tukku maaleja ja Olli Jokiselta myöskin kovaa panosta. Bourque voi olla jopa tämän kauden yksi kovimpia komeettoja, jos kaikki napsahtaa kohdilleen. Joukkueesta löytyy myös kova myllyttäjä nimeltään Brian McGrattan. Seuraavissa ketjuissa onkin sitten vielä tälläisiä 23-28 vuotiaita keskikastin tai alemman keskikastin tekijöitä. Joku sieltä voi vaikka nousta korkealle, mutta ei se kovin todennäköistä ole.
Ihan mukiinmenevä hyökkäys jokatapauksessa Flamesillakin on.

Pisteet: 8,4




Kuva
Joukkueen tähti: Jarome Iginla


Pisteet yhteensä: 25,5





Kuva Chicago Blackhawks

Maalivahdit: Blackhawks hankkitui eroon toisesta kovapalkkaisesta maalivahdistaan, sillä Nikolai Khabibulin sai lähteä Edmontoniin ja ranskalainen Christobal Huet jäi Chicagon tuuliseen kaupunkiin. Huet on keskitason maalivahti NHL:ssä ja sanoisin, että Khabibulinia heikompi, mutta jäi varmasti siksi koska hänen Cap Hit ei ollut niin suuri. Huet on kyllä väläytellyt myös torjuntataitojaan monesti uransa aikana mm. Montrealissa ja Washingtonissa, mutta kiinnostavaa on nähdä pystyykö Huet hallitsemaan paineensa ja pitämään maalinsuun tukittuna tiukasti vaikeinakin hetkinä.
Kakkosvahdin paikasta kilpailee Lahden Pelicansista viime kaudella tullut Antti Niemi sekä kaksi vuotta nuorempi Corey Crawford. Tämä kakkosvahtien kilpailu onkin erittäin tiukka ja molemmat ovat nyt uransa kovimassa paikassa kilpailessaan mahdollisesti elämänsä yhdestä käännekohdasta. Molemmat näistä kassareista omaa ison potentiaalin ja itse tietenkin toivon Niemen saavan tuon kakkosvahdin paikan, koska hänellä on taitoa varmasti siihen. Parhaimassa tapauksessa voisi käydä niin, että Niemi ottaa tuon toisen vahdin paikan ja syrjäyttää jopa Huetin ykkösmaalivahdin paikalta ja siirtää hänet availemaan luukkua. Nyt Niemellä on näytön paikka, kun Blackhawks matkaa Euroopan kiertueelleen. Let's go Andy!

Pisteet: 8,1


Puolustus: Kylläpä on muuten hyvä puolustus Blackhawksilla, jos maalivahti tilanne ei ole niin hyvä. Blackhawks on onnistunut kasvattamaan Cam Barkerista ja Duncan Keithista todella pätevät NHL-pakit, jotka pystyvät todella hyvään kahdensuunnan peliin. Ja onhan sitten myöskin Brian Campbell joka on omaa luokkaansa kiekollisessa pelissä. Tässä on jo sellainen puolustuskolmikko joka pystyy kilpailemaan hyvinkin Flamesin vastaavan kanssa. Takana tulee myöskin jo hyviä peruspakkeja kuten Brent Seabrook, Brent Sopel ja Aaron Johnson sekä varauksin Niklas Hjalmarsson. Blackhawskin puolustus näyttää sen verran hyvältä, että sillä voidaan pelata hyvinkin jopa Stanley Cupista. Puolustuksen kautta ne mestaruudet yleensä voitetaan ja Blackhawksilla ainakin tuo yhtälö kävisi toteen.
Liigan parhaita puolustuksia löytyy Chicagosta.

Pisteet: 8,9


Hyökkäys: Uutena kasvona Chicagoon hankittiin Marian Hossa, joka teki huikean sopimuksen Blackhawksin kanssa. Hossa sopi pelaavansa Chicagossa aina vuoteen 2021 saakka. Eri asia onkin sitten tuleeko matkan varrella sotkuja. Hossan lisäksi löytyy kyllä todella kovia nimiä. Etunenässä tietenkin joukkueen kapteeni Jonathan Toews, joka pystyy tulevalla kaudella oman veikkaukseni mukaan tekemään jopa yli 80 pistettä. Hänen kaverinaan häärii toinen nuori vesseli Patrick Kane, joka on vasta 20-vuotias ja teki viime kaudella silti hurjat 70 pistettä. Tämän kivenkovan tähtikolmikon perässä tulee toinen noin 45-60 pisteen kolmikko Andrew Ladd, Dave Bolland ja Kris Versteeg. Hyviä kahdensuunna hyökkääjiä löytyy mm. uudet hankinnat John Madden ja Tomas Kopecky. Löytyy myös kovanyrkkisempää jätkää Ben Eagerin muodossa ja myöskin Dustin Byfuglien on kehittyvä nuori pelaaja. Kyllä sitä maalintekoarsenaalia löytyy Chicagostakin.

Pisteet: 8,8



Kuva
Joukkueen tähti: Patrick Kane


Pisteet yhteensä: 25,8






Kuva Colorado Avalanche

Maalivahdit: Kolmen kovan joukkueen maalivahtien jälkeen Coloradon vastaavat näyttävät melko pikkuisilta pojilta. Coloradossa ollaan kärsitty Patrick Royn lopetettua maalivahtipulasta. Vakituista ykkösvahtia ei ole vielä saatu ja en jaksa uskoa, että Craig Andersonista tai Peter Budajsta olisi vakituiseksi ykköstorjujaksi Avalanchen maalinsuulla. Molemmat ovat tuollaisia keskitasoisia torjujia ja eivät kumpainenkaan varsinaisia ykkösvahteja. Budaj on päässyt näyttämään taitojaan viime vuosina, mutta ei ole saanut ihmeellistä jälkeä tehtyä ja nyt Anderson yrittää Coloradossa napata ykkösvahdin viitan. Uskallan kuitenkin sanoa, että tälläkin kaudella maalivahtiasiat tuottaa päänvaivaa Avs-johdolle ja mietitään mistä saataisi kunnon ykkösmaalivahti Coloradoon. Carey Pricen temputhan olisivat sopineet juuri hyvin tuohon Patrick Royn vastaaviin vuosia sitten, mutta empä usko, että Carey seuraisi täydellisesti Royn jalanjälkiä.

Pisteet: 6,5



Puolustus: 38-vuotias Adam Foote jaksaa painaa vieläkin Avalanchen takalinjoilla. Viime kaudet ovat kuitenkin olleet rikkonaisia ja pelitasokin alkaa heikentymään Footellakin kokoajan. Olisikohan Adaminkin aika lyödä hokkarit naulaan piakkoin? Hänkin on yksi noista pelaajista vielä, jotka olivat kokemassa Coloradossa kultaikoja ja kaipuu niihin Footella on varmasti suuri. Harmi vaan, että hänen peliuransa aikana sinne pääseminen on aikalailla utopiaa ja haaveilua vain.
John-Michael Lilesia voisikin pitää pakiston liiderinä, koska Footen vuodet alkaa olla ohi jo. Ei Lileskaan ehkä siinä parhaamassa tikissään enää ole, mutta mistäs sitä tietää jos Liles vaikka syttyisi uuteen vauhtiin tällä kaudella?
Kiinnostavin pelaaja Avalanchen puolustuksessa on ehkä kuitenkin uusi hankinta Los Angelesista, Kyle Quincey. Hän tulee hakemaan isoa roolia Coloradosta ja saakin sellaisen varmasti. Kiinnostavaa nähdä onnistuuko Quincey paremmin Coloradossa, kuin Los Angelesissa.

Pisteet: 7


Hyökkäys:
Tällä osastolla on sentään jotain vähän paremman näköistä. Milan Hedjuk, joka myöskin pääsi pelaamaan noina Coloradon kultavuosina on edelleen mukana joukkueessa ja hän on vielä hyvässä kunnossakin. Viime kaudella veteraani teki 59 pistettä, joka on heikkoon Avalanche-ryhmään hyvä saavutus. Joukkueesta löytyy myös nuoria hyviä pelaajia kuten Marek Svatos, Paul Stastny ja Entry Draftista napattu Matt Duchene. Viimeisin näistä onkin kiinnostava kaveri, koska hänet napattiin jo kolmosvarauksella NHL:ään ja mitä luultavammin saa aika varman paikan joukkueen hyökkäysketjuista. Taklauksia ja heiluvia nyrkkejä löytyy sitten taas David Kocin ja Darcy Tuckerin muodossa. Myös Cody McLeod rymistelee vastustajia laidoille kovaa tälläkin kaudella.

Pisteet: 7,9



Kuva
Joukkueen tähti: Paul Stastny








Kuva Columbus Blue Jackets

Maalivahdit: Ykkösvahdiksi itsensä pelasi viime kaudella 21-vuotias Steve Mason. Viime kaudella joukkueensa kanssa playoffeissa käväissyt Mason on joukkueen selvä ykkösvahti ennen kymmynen vuotta vanhempaa Mathieu Garonia. Masonilta voi tällä kaudella odottaa jo vähän parempia otteita, sillä nuori mies on varmasti kehittynyt ja mennyt eteenpäin. Jos kävisi, niin, että Mason loukkaantuu pahasti kauden aikana, niin silloin Blue Jackets olisikin pahassa lirissä. Luultavasti joutuisivat kauden aikana treidaamaan jostain itselleen uuden veskarin, mutta turha tälläistä ennakoissa on spekuloida liikaa. Mason on hyvä ykkösvahti Blue Jacketsille ja on sitä varmasti vielä monet pitkät vuodet.

Pisteet: 8,0


Puolustus: Columbuksen puolustus näyttää olevan aika tasaista sakkaa. Niminä paperilta ehkä erottuvat Fedor Tyutin ja Marc Methot. Myöskin Jan Hejda ja Rotislav Klesla ovat varteenotettavia NHL-puolustajia. Itseasiassa Columbuksen puolustus on todella tasainen sumppu jätkiä ja se tuottaakin kovaa kilpailua joukkueessa ja paljon mietittävää joukkueen johdolle. Tällä materiaalilla ei playoff-sarjoja mielestäni voiteta vaikka sieltä löytyy ihan kokeneitakin jätkiä. Jotain tuosta puolustuksesta puuttuu kyllä. Ehkäpä se selvä liideri, joka joukkueelta löytyy tuolta hyökkäyspuolelta Rick Nashin muodossa. Jos vaikka kauden aikana sitten Blue Jackets nappaisi pakistoon jonkun kokeneen kovan NHL-pakin. Vaihtorajallahan tuollaisia jätkiä luultavasti joukkueet metsästää, joten olisiko silloin hyvä Blue Jacketsin jahdata tälläistä kaveria, jos playoffeihin halutaan/päästään.

Pisteet: 7,4


Hyökkäys: Joukkueen kapteeni ja juuri kanadalaisen jääkiekkoiljan näköinen johtaja on Rick Nash, joka tekee kovia tehoja vuodesta vuoteen Blue Jacketsin vähän heikossa porukassa. Viime kaudella Blue Jacketsin joukkue oli hitusen verran kovempi ja Nashille paukahtikin tilille 79 pistettä, joka on kova määrä niukasti playoffeihin mennelle joukkueelle. Nashia komppaavat sitten Antoine Vermette, Jakub Voracek, RJ Umberger, Nikita Filatov, Derick Brassard ja Kristian Huselius. Varsinkin Brassard on kiinnostava nimi sillä nuori hyökkääjä teki viime kaudella 31 ottelussa 25 pistettä. Myöskin Nikita Filatov on varmasti monen kiekkoihmisen suurennuslasin alla sillä 19-vuotias nuori hyökkääjä on väläytellyt taitojaan myöskin NHL:n puolella kahdeksan ottelun verran.
Blue Jacketsin hyökkäys näyttää keskitasoiselta, mutta saa nähdä riittääkö se playoffeihin tänä vuonna.

Pisteet: 7,9



Kuva
Joukkueen tähti: Rick Nash


Pisteet yhteensä: 23,3




Kuva Dallas Stars

Maalivahdit: 34-vuotias Marty Turco jatkaa edelleen Dallas Starsin maalilla ja on ykkösvahdin asemassa. Turco ei viime kaudella ainakaan tilastollisesti pelannut ihan uransa parasta kauttaan ja torjuntaprosentti valahti alle yhdeksänkymmenen. Ei Turco mikään huono veskari ole, mutta ei ehkä siinä parhaimassa kunnossakaan enään. Turcolla on sellaista vikaa ollut, että menee välillä makuulleen maalissa liian helposti ainakin omasta mielestäni. Kyllä Turco on edelleen ykkösveskarin roolissa Dallasissa. Kakkosena toimii sitten Alex Auld, jota kiinnostaa peliaika varmasti heikon Senators-kauden jälkeen ja osoittaa Starsin paidassa olevansa parempi vahti. Turcolla kuitenkin selvä etulyöntiasema tässä asetelmassa.

Pisteet: 7,9


Puolustus: Edellä mainitun Columbuksen puolustus oli tasainen, niin kyllä on Dallasinkin pakisto erittäin tasainen. Sieltä löytyy kuitenkin yksi nimi joka on vähän muita kiinnostavampi ja painavampi. Nimittäin Matt Niskanen pelasi ihan mukiinmenevän kauden viime kaudella ja 22-vuotias pakki haluaa varmasti enemmän onnistumisia ja niitä on odotettavissakin. Kiekon kanssa ihan pätevä kaveri tämä Amerikan Niskanen. Muu osasto onkin sitte aikalailla tasaista sakkaa. Sieltä löytyy Stephane Robidasia, Trevero Daleyta ja Karlis Skarstinsia. Eipä vakuuta kyllä tämä Dallasin pakisto meikäläistä mitenkään erityisesti. Häviää ehkä jopa Columbukselle tällä osastolla, miksei draftista yritetty napata tälle osastolle jotain erityisen lupaavaa jätkää?

Pisteet: 7,3


Hyökkäys: Hyökkäyksen tähtinimenä häärii viime kaudella uskomattoman hienoja rankkarikikkoja näyttänyt Mike Ribeiro. Hän teki viime kaudella hienot tehot 22+56=78. Ribeirolta voi odottaa tälläkin kaudella uusia kikkoja rankkareissa ja tukun pisteitä. Toinen kiinnostava nimi jonka poimin on 21-vuotias ruotsalaishyökkääjä Loui Eriksson. Loui teki jo viime kaudella 63 tehopistettä ja tältä mieheltä voi odottaa jälleen kovia tehoja Starsin hyökkäyksessä. Hyökkäysketjuista löytyy tälläkin kaudella todelliset Stars-sydämmet omaavat Jere Lehtinen, Mike Modano ja Brenden Morrow. Konkarikolmikko on kovassa maineessa Dallasissa ja kaikki ovat varmasti myöskin henkisesti tärkeitä pelaajia joukkueelleen. Eri asia onkin sitten, että miten esimerkiksi Modanon luistin kulkee vielä 39-vuotiaana. Lehtiseen uskon täysillä, ellei kärsi loukkaantumisista tällä kaudella. Ei sovi myöskään unohtaa tehohyökkääjä Brad Richardsia. Nyt häneltä toivotaan ehjää kautta varmasti ja niitä tarvittuja maaleja.

Pisteet: 8,2



Kuva
Joukkueen tähti: Mike Ribeiro


Pisteet yhteensä: 23,4





Kuva Detroit Red Wings

Maalivahdit: Kahtena vuonna peräkkäin Stanley Cup -finaaliin jyrännyt Detroit Red Wings ei uudistanu maalivahtikuvioitaan täksi kaudeksi, vaan konkari Chris Osgood jatkaa Detroitissa. Osgood pelasi viime kaudella todella hienot playoffit ja uskon, että tällä hän saa ykkösvahdin paikan kauteen lähdettäessä. Kakkosvahdin paikasta onkin kovempaa kilpailua ja sille paikalle ennustelisin Jimmo Howardia, mutta voi käydä niinkin, että joku vielä nuorempi veskari jyrää tälle paikalle. Osgood osoitti taas tämän kauden playoffeissa olevansa voittava maalivahti ja kestävänsä paineet hyvin, joten ei Red Wingsillä ole pahoja paineita maalivahtien kanssa. Osgoodin pitää kuitenkin pysyä hyvässä kunnossa ja loukkaantumisiin ei ole hirveästi varaa. Toisaalta taas silloin joku näistä nuoremmista veskareista voisi ponnistaa korkealle tuolta takaa.

Pisteet: 8,1


Puolustus: Teräsmies Nicklas Lidström painelee vieläkin kovalla vauhdilla ja loistavalla asenteella Detroitin puolustuksessa. C-kirjainta ansaitusti kantava Lidström onkin Detroitin tarkan puolustuksen selkäranka, joka pitää sen loistavasti kasassa. Lidström pelaa joka ottelussa vastustajan kovimpia pelaajia vastaan ja tekee silti kaudessa yli 50 tehopistetä, joka on todella kova saavutus jo 39-vuotiaalta pelaajalta. Puolustuksen muut nimekkäät pelaajat ovat suomalaisillekkin tuttu Brian Rafalski, joka tekee myöskin tehoja hyvä puolustuspelin lisäksi, sitten on toinen ruotsalainen pelaaja joka taklaa kovaa eli Niklas Kronwall ja ei sovi myöskään unohtaa nimiä Brad Stuart ja Andreas Lilja. Kokonaisuudessaan Detroitin puolustus on melkolailla sama kuin viime kaudella ja näen sen vain hyvänä asiana. Pakit ovat sisäistäneet kaikki pelitavan hyvin ja tietävät miten heidän tulee pelata, että Red Wings menestyy tälläkin kaudella. Hyvältä näyttää tällä osastolla.

Pisteet: 8,7


Hyökkäys: Hyökkääjistä haluan poimia suomalaispelaaja Valtteri Filppulan. ''Fil'' pelasi viime kaudella jo melko vakuuttavasti tehden runkosarjassa 40 pistettä ja playoffeissa huimat 16 pistettä 23 ottelussa. Valmentaja onkin kehottanut Filppulaa laukomaan enemmän, jotta tulisi joukkueelle niitä maaleja enemmän ja uskon, että Filppula tottelee hyvin tässä koutsiaan. Ennustan, että Filppula nakuttelee tämän kauden Red Wings ryhmässä helposti oman piste-ennätyksensä ilman isoja loukkaantumisia. Meidän suomalaisten kannaltahan Filppulan lopullinen läpilyönti olisi todella hieno juttu, sillä ensi vuonna pelataan Vancouverin Olympialaiset.
Palataanpa sitten takaisin Red Wingsin hyökkäykseen. Sieltä löytyy yksi NHL:n parhaimmat kädet omaava pelaaja, Pavel Datsyuk. Venäjän taikuri näyttää tälläkin kaudella taitojaan useasti ja nakuttelee hyvät tehot. Datsyukissa on loistavaa myös se, että hän pelaa hyvää kahdensuunnan peliä ja on tuollainen vähän jäähyjä ottava pelaaja. Toinen supertähti hyökkäyksessä on Henrik Zetterberg, joka on ''vasta'' 28-vuotias, joten uraa on paljon vielä jäljellä ja hyviä kausia paljon edessä. Detroitilla on myös yksi liigan parhaita maskipelaajia Tomas Holmström, sekä toinen isokokoinen ruotasailshyökkääjä Johan Franzen, joka on myöskin vakuuttanut voimahyökkääjän taidoillaan kaikki ja löytyyhän sieltä vielä Kris Draper, Dan Cleary & Kirk Maltby sekä nyt isompaan rooliin pääsevä taitavat kädet omaava suomalainen Ville Leino. Täksi kaudeksi uusina pelaajina Detroitiin tuli Patrick Eaves, Todd Bertuzzi ja Jason Williams. Joten kyllä löytyy monipuolinen hyökkäyskalusto Detroitilta.

Pisteet: 8,8



Kuva
Joukkueen tähti: Pavel Datsyuk


Pisteet yhteensä: 25,6





Kuva Edmonton Oilers

Maalivahdit: Täksi kaudeksi uusi ykkösveskari Edmontonin maalilla on venäläinen Nikolai Khabibulin. Hän tuli Edmontoniin Chicagosta ja nyt Khabille on uusi näytönpaikka Edmontonin vaativassa jääkiekkokaupungissa. Hän varmasti nautti pelaamisesta Oilersissa, mutta paineitakin uutena maalivahtina varmasti on. Omasta mielestäni Khabibulin on parempi maalivahti kuin Huet jonka mainitsikin tuolla Chicago-osiossa. Täysin eri asia onkin sitten millaisessa kunnossa Khabibulin tätä nykyä on. Luulisi kuitenkin, että jätkä on vetänyt hyvän kunnon, kun uuteen kaupunkiin ja joukkueeseen tulee. Joka tästä parista voi tulla menestystarina tai täysi katastrofi. Pienenä riskinä on tuo Khabibulinin kova palkka. Kakkosvahtina toimii sitten varsin tuntematon Jeff Deslauriers.

Pisteet: 8,2


Puolustus: Ensimmäisenä Edmontonin puolustuksesta näin paperilla huokuu kokemus. Sieltä löytyy kokeneita NHL-pelaajia kuten Steve Staios, Sheldon Souray ja Lubomir Visnovky sekä muutama tuollainen hiljalleen parhaassa iässä olevan pakki kuten Gilbert, Grebeshkov ja Smid. Sopivasti puolustuksesta löytyy ainakin kokoa ja voimaa. Tulivoimaa löytyy myös ylivoiman varalle ja kiekollista peliä iso määrä varsinkin Visnovskyn ja Grebeshkovin muodossa. Itseasiassa kun miettii ja katselee, niin Oilersin puolustus näyttää melko hyvältä ja sillä voidaan kilpailla jopa kunnolla ihan playoff-paikoistakin. Kokemusta, voimaa, kokoa ja taitoakin ripaus. Hyvä pakkaus Edmontonissa.

Pisteet: 8,2


Hyökkäys: Tällä kaudella valokeilassa Edmontonissa ovat varmasti nyt vuoden kypsemmät, paremmat ja vanhemmat Sam Gagner sekä Adrew Cogliano. Molemmat tekivät viime kaudella noin 40 tehopistettä ja tällä kaudella voi olla odotettavissa jopa jo 60-70 pistettä jos kunnolla natsaa. Varsinkin Gagnerista odotan itse todella kovaa pelimiestä vielä ja kyllä sitä Coglianostakin osaa odottaa.
Nuorien jätkien lisäksi on tietenkin taitava tsekkilaituri Ales Hemsky, joka teki viime kaudella 23 maalia. Hemsky tulee tälläkin kaudella olemaan yksi Oilersin hyökkäyksen kantavia voimia. Löytyyhän hyökkäyksestä myöskin voimahyökkääjä Dustin Penner, Mike Comrie, Shawn Horcoff, Patrcik O'Sullivan ja Gilbert Brule. Ei siis näyttä ollenkaan pahalta tuo Edmontonin tykistö. Kyllä tällä hyökkäysporukallakin voi odottaa melkein playoffpaikkaa parhaimassa tapauksessa. Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin Edmontonille voisi antaa jopa mustan hevosen yllättätäjäkorttia täksi kaudeksi.

Pisteet: 8,4



Kuva
Joukkueen tähti: Ales Hesmky


Pisteet yhteensä: 24,8





Kuva Los Angeles Kings

Maalivahdit: Los Angelesin Kuninkaiden maalivahteina jatkaa viime kaudelta tutuksi tullut pari Erik Ersberg ja Jonthan Quick. Jälkimmäisenä mainittu näistä on varmaankin ykkösvahti kauteen lähdettäessä ja Quick esittikin viime kaudella ihan hyvän näköisiä otteita Kingsin maalilla. Ersberg pelaa myöskin varmaan melko paljon koska Quick ei kuitenkaan ole ehkä valmis vetämään melkeen täyttä runkosarjaa vielä, mutta se ei vähennä sitä tosiasiaa, että Quick on nousemassa varteenotettavaksi NHL-veskariksi. Pientä epäilystä tietenkin on tuossa LA Kingsin maalivahtikaksikossa, mutta ei mitään massiivisia. Uskon, että Quick pelaa ihan siedettävän runkosarjan.

Pisteet: 7,8


Puolustus Ehkä se kaikista puhuttavin pelaaja Kings-puolustuksessa on vasta 19-vuotias Drew Doughty. Viime kaudella jo vakuuttavasti pelannut nuori vesseli on melko valmis jätkä NHL:ään ja pärjää tällä kaudella varmasti vielä paremmin. Doughty voi itseasissa nousta kiekollisten pakkien eliittiryhmään tällä kaudella jos kaikki napsahtaa kohdalleen. Toinen kiinnostava nimi on tietenkin myöskin nuori puolustaja Jack Johnson, muut pakit ovatkin sitten aikalailla tuollaista tasaista sakkaa ja keskitasoa. Rob Scuderi tuli täksi kaudeksi Los Angelesiin hakemaan isompaa roolia Pittsburgh-vuosiensa jälkeen. Aika tuollainen peruspuolustus Kingsillä, ei nyt säväytä minua oikeen.

Pisteet: 7,3


Hyökkäys: Omasta mielestäni kokonaisuudessaan paras pelaaja Los Angelesissa on ylivoimaisesti Dustin Brown, joka jakelee hurjia pommeja vastustajilleen ja ärsyttää sekä mättää kiekkoa maaliin ja johtaa joukkuettaan hienolla esimerkillä. Tämän miehen otteita on tullut seurattua ja kyllä on kova pelimies kyseessä. Herättää paljon tunteita eri tahoissa ja itse pidän Brownin pelityylistä erittäin paljon. Hän tarjoaa jokaisessa ottelussaan katsojille jotain todella nähtävää ja sykähdyttävää.
Hyökkäyksestä löytyy myös taitava slovenialainen Anze Kopitar, jolta odotetaan tälläkin kaudella tehopisteitä Kings-hyökkäyksessä varmasti ja vastuutakin on luvassa huikeat määrät. Olisiko edessä kenties oma piste-ennätys? Kokemusta tuovat taas Ryan Smyth ja Michal Handzus, jotka ovat molemmat ihan kiitettävän tason pelaajia vieläkin. Smyth tuo ainakin johtajuutta ja pelisilmää paljon hyökkäykseen. Kovuutta myöskin löytyy Raitis Ivanansin muodossa. Ei sovi myöskään unohtaa miestä nimeltä Alexander Frolov.

Pisteet: 8,0



Kuva
Joukkueen tähti: Dustin Brown


Pisteet yhteensä: 23,1




KuvaMinnesota Wild

Maalivahdit: Joukkueen ykkösvahtina jatkaa Suomesta kotoisin oleva Nicklas Bäckström. Viime kaudella hän teki viimeisen läpimurtonsa maalivahtieliittiin Minnesotassa ja on jopa varteenotettava ykkösvahti Suomen maajoukkueelle Vancouverin Olympialaisiin. Bäscktröm on osoittanut, että voi sinne NHL:ään nousta vähän vanhemmassakin iässä ja hyvin on sen osoittanut. Bäckström on todella hyvä lukko vahvan puolustuksen takana ja fanitkin ovat ottaneet hienosti hänet omakseen. Kakkosvahtina jatkaa myöskin viime kaudella Wild-miehistössä pelannut Josh Harding.

Pisteet: 8,5


Puolustus: Kovimpana nimenä pakistossa on selvästi Brent Burns, joka on kehittynyt hyvää vauhtia ja tällä kaudella lämäri viuhuu varmasti kovaa ja oma pää pysyy kurissa vähän paremminkin jo. Kiekollisesta pelistä myös Wild-puolustuksessa vastaa kokenut tsekkipakki Marek Zidlicky, joka on monille suomalaisillekkin tuttu HIFK-paidasta. Kokoa ja näköä on Shany Hnidyn muodossa ja myöskin hyviä peruspakkeja kuten Nick Schultz ja Kim Johnsson. Wildin puolustus on ihan hyvää keskitasoa liigassa ja uskon, että playoff-paikasta voidaan lähteä kamppailemaan tällä ryhmällä. Tiukaksi menee kestääkö tämä porukka kuitenkaan vaikeissa playoffeissa.

Pisteet: 8,2


Hyökkäys: Suuri lovi tuli Wildin-hyökkäykseen kun Marian Gaborik lähti muihin maisemiin. Gaborik oli toki loukkaantunut viime kaudella, mutta olisi ollut tälläkin kaudella iso tekijä Wild-miehistössä. Hänen tilalleen Minnesotaan tuli aivan uuden näköinen mies, nimeltään Martin Havlat. Kyseessä on isompikokoinen ja vähän erityylinen pelaaja, joka omissa lapuissani on ainakin Gaborikia hieman heikompi pelaaja. On Havlat kuitenkin hyvä pisteitä tekevä hyökkääjä silti Wildille. Muita kovia hyökkäyspään nimiä ovat tietenkin nuorempi veljeksistä, Mikko Koivu ja tuonne voi heittää vielä Andrew Brunetten, Pierre-Marc Bouchardin ja Petr Sykoran. Liigan yksi kovimmista jätkistä löytyy myös Minnesotasta. ''The Boogeyman'' Derek Boogaard pelottelee vastustajia edelleen vihreänutussa ja myös sinnikäs Cal Clutterbuck heiluttelee tarpeentullen nyrkkejään. Iso pakkaus kokemusta on Owen Nolanin muodossa ja mahdollisissa playoffeissa tämä mies on varmasti tärkeä. Joukkueesta löytyy Koivun ja Bäckströmin ohella suomalaisvoimaa. Antti Miettinen pelaa tälläkin kaudella Minnesotan joukkueessa.

Pisteet: 8,1



Kuva
Joukkueen tähti: Mikko Koivu


Pisteet yhteensä: 24,8





Kuva Nashville Predators

Maalivahdit: Nashville maalivahteina jatkaa suomalainen Pekka Rinne ja kanadalainen Dan Ellis. Viime kaudella Rinne nappasikin tuota ykkösvahdin paikkaa ja jatkaa sillä tontilla varmasti tälläkin kaudella. Rinteen pitääkin heti kauden alussa osoittaa pysyvänsä samanlaiseen hyvään torjuntatöyskentelyyn, jotta säilyttää vankan ykkösvahdin paikan. Toivon todella, että Rinteestä kehittyisi kova NHL-vahti ja tästä menisi sulka jälleen suomalaisen maalivahtikehityksen hattuun. Rinne joutuu joka ilta torjumaan kovan määrän vetoja ja se asettaa kovat paineet varmasti, kun saat torjua joka ilta suunnilleen 30 vetoa. Predators ei ole mikään paras NHL-seura ja työ maalivahdilla siellä on suuri.
Toivokaamme, että Rinne hoitaa duuninsa huolella.

Pisteet: 7,5


Puolustus: Ryan Suter, Shea Weber ja Dan Hamhuis. Siinä on kova kolmen kopla Predatorsilla, mutta puolustuksen osalta se jää aikailailla noihin kolmeen. He kaikki ovat toki kovaa tasoa jo NHL:ssä ja naputelleet jokainen hyvän määrän tehopisteitä sekä esiintyneet Team Canadan paidassakin jo nuorina herroina. Näiden kolmen jälkeen puolustuksen laatu ei vaan riitä sitten millään. Predators on merkkannut omien kotisivujensa mukaan jo Teemu Laakson jopa rosteriinsa ja sanoisin, että Laakso ei nyt ole vielä ehkä ihan valmis NHL-peleihin. Tämä kolmen kopla pelastaakin Nashvillen puolustuksessa paljon, muutoin se olisi tuhoon tuomittu.

Pisteet: 7,1


Hyökkäys: Ei kyllä hyökkäyksenkään materiaalia hetkauta meikäläistä oikeen. Suurimpina niminä siellä Martin Erat, Jason Arnott, Steve Sullivan ja JP Dumont. Näistä kukaan ei ole mikään supertähti ja sellaista ei hyökkäyksessä olekkaan. Tälläisiä hyvää keskitasoa olevia syömähampaita löytyy, mutta materiaali ei riitä millään playoffeihin saakka. Kiinnostavaa nähdä pääsekö Entry Draftista täksi vuodeksi napattu Colin Wilson pelaamaan jo NHL:ään vai passitetaanko mies farmiin.
Itse en usko ja luota Predatorsiin tällä kaudella, vaikka siellä on Erattia ja Sullivania, mutta jotenkin ei vaan saa ainakaan meikäläistä paperilla syttymään tämä joukkue.

Pisteet: 7,5



Kuva
Joukkueen tähti: Shea Weber


Pisteet yhteensä: 22,1





Kuva Phoenix Coyotes

Maalivahdit: Kriisiseura Phoenix Coyotesin veräjävartijana jatkaa venäläinen Ilya Bryzgalov. Hän on omasta mielestäni keskitasoa NHL:ssä, eikä mikään ihmemies. Bryzgalovin sopiikin pelata heikomassa joukkuessa, jossa saa sen varman ykkösvahdin paika, kun pelata jossain kovemassa joukkueessa jossa kilpailu on kovempaa. Bryzgalov pystyy kyllä avittamaan Coyotesia otteillaan maalissa, mutta ei mikään takuuvarma maalivahti ole, joka antaisi joka ilta joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Kakkosvahtina toimii mitä luultavammin Jason Labarberra joka pelailee sitten kun Bryzgalovin peli ei kulje ja on vammoja tai muuta vastaavaa ykkösvahdilla.

Pisteet: 7


Puolustus: Joukkueen ykköspakit ovat mitä luultavammin Zbynek Michalek ja Keith Yandle. Perässä seuraavat sitten kokenut kojoottipuolustaja Ed Jovanovski, suomalainen Sami Lepistö, Kurt Sauer ja uusi hankinta James Vandermeer. Ei kyllä Kojoottien puolustuskaan säväytä erityisesti ja täytyy sanoa, että kyllä aika heikolta näyttää. On siellä toki nuoret kehittyvät Yandle ja Michalek, mutta siihen se jää. Seuraan itse mielenkiinnolla millaiseen rooliin Sami Lepistö pääsee ja kuinka pelaa uudessa seurassaan. Toivotaan, että Sami pääsisi ylivoimaa pelaamaan ja löisi itsensä läpi NHL:ssä, kun Washingtonissa se ei valitettavasti onnistunut.

Pisteet: 7


Hyökkäys: Nuoruus paistaa tällä osastolla ja se on positiivinen asia omalla tavallaan. Phoenix on saanut riveihinsä lupaavia nuoria hyökkääjiä kuten Mikkel Bodker, Martin Hanzal, Lauri Korpikoski, Viktor Tikhonov, Peter Mueller ja Kyle Turris. Heiltä kaikilta voi odottaa jo kovempaa panosta tällä kaudella ja hyökkäysosasto kehittyykin varmasti viime kaudesta Coyotesilla. Shane Doan tuo johtajuutta ja mikä hauskaa... Hän onkin joukkueen hyökkäyksen ainut yli 30-vuotias pelaaja. Todella nuorelta näyttää siis Phoenixin joukkue ja toivottavasti se ei käänny huonoksi puoleksi. Nämä nuoret pelaajat eivät ala yltää täyttä potentiaaliaan varmaan vielä tulevalla kaudella ja se on yksi miinus, mutta parannusta he toki tekevät viime kaudesta. Playoffit on kuitenkin omasta mielestäni vain unelmaan Coyotesille.

Pisteet: 7,3




Kuva
Joukkueen tähti: Shane Doan


Pisteet yhteensä: 21,3






KuvaSan Jose Sharks

Maalivahdit: San Josesta löytyy omasta mielestäni NHL:n TOP 5:een menevä maalivahti Evgeni Nabokov. Nabby esittelee huikeita torjuntojaan Sharksin maalinsuulla vieläkin ja näyttää siltä, että Nabokovin kehittyminen ei ota loppuakseen vieläkään, sillä joka vuosi mies on loistavassa tikissä. Yksi liigan varmimpia maalivahteja ja voi taistella jopa Vezina Trophysta tänä vuonna. Todella tärkeä joukkueelleen ja Sharksissa koputetaan puuta varmasti sille, että Nabby pysyy koko kauden kunnossa ja loukkuaantumisia ei tule. Nabokovin hankakäsi heiluu kuin salama ja patjat venyvät kiekkojen eteen hienosti 34-vuotiaanakin. Ikä ei tätä miestä paina missään nimessä. Maalivahdin kannalta Sharksilla ei ole mitään pelkoja. Kakkosvahtina toimii Thomas Greiss.

Pisteet: 8,8


Puolustus: 39-vuotias puolustaja Rob Blake jaksaa vieläkin painaa kaukalossa ja toimii tällä kaudella itseasiassa San Jose Sharksin kapteenina. Viime kaudella tämä isokokoinen varmasti pelaava pakki teki 45 tehopistettä ja teholukema näytti summaa +15! Aika kovat numerot tuon ikäiselle isokokoiselle pelaajalle. Eikä Blake ole puolustuksen ainoa tähtipuolustaja. Löytyy sieltä mm. niin kova nimi kuin Dan Boyle, joka naputteli viime kaudella tililleen 57 tehopistettä ja pelasi todella hyvän kauden. Eikä se vielä siihenkään jää... Marc-Edouard Vlasic nostaa kokoajan tasoaan Sharks-puolustuksessa ja onkin tälläinen ns. ''franchise-pelaaja'' Sharksille. Hänessä näen tulevaisuuden Sharksin pakiston liiderin ja NHL:n yhden parhaimman pakin. Kovuutta puolustuksessa edutaa Douglas Murray ja täksi kaudeksi Sharksin pakistoon nousee kiinnostava nimi, jonka suosittelen panemaan merkille, hänen nimensä on Derek Joslin.
Kaikeinkaikkiaan Sharks omaa yhden parhaimman puolustuskaluston liigassa.

Pisteet: 8,7


Hyökkäys: Jos maalivahdit ja puolustajat olivat kovia, niin voi ihmetellä sitä, että miten Sharks on pystynyt rakentamaan näin kovan joukkueen, kun hyökkäykskin on yksi kovimpia Läntisessä Konferenssissa. Nimet Joe Thornton, Dany Heatley, Devin Setoguchi, Joe Pavelski, Patrick Marleau ja Ryane Clowe kertovat varmasti jo teille millainen hyökkäysporukka on kasassa. Luvassa on siis paljon maaleja Sharksin osalta ja ryminääkin kivasti. Joukkueessa pelaa myös kaksi erittäin kovanyrkkistä pelaajaa Brad Staubitz ja Jody Shelley. Nuori Jamie McGinn ottaa ensiaskeliaan NHL-jäillä ja hänestäkin voi tulla kova pelimies vielä Sharksin hienossa organisaatiossa. Sharks saa kasaan kaksi todella hyvää hyökkäysketjua ja sitten kaksi todella hyvää yleispeliketjua/jarruketjua ja päälle vielä pari nyrkkisankaria. Nyt voi todellakin sanoa, että varokaa Sharksia jäällä, sillä haikaloilla on nyt iso nälkä varsinkin viime kauden playoff-pettymyksen jälkeen.

Pisteet: 8,8



Kuva
Joukkueen tähti: Joe Thornton


Pisteet yhteensä: 26,3





KuvaSt.Louis Blues

Maalivahdit: Harmi, että pitää aloitta tämä St.Louisin esittely sillä epävarmimmalla osa-aluellaa. Täksi kaudeksi Blues hankki maalilleen viime kaudella Detroitissa pelannee Ty Conklinin. Hän pelasikin Detroitin maalilla runkosarjan vakuuttavia otteluita, mutta sitten Osgood alkoi jyrätä. Seuranvaihto oli edessä ja St.Louisin tilanne oli kuin luotu hänelle. Nyt myös peliajasta kamppailee Chris Mason hänen kanssaan ja taistelu on varmasti kova, mutta terve. Ei tämä Bluesin maalivahtitilanne nyt katastrofaalinen tai kauhea ole, mutta ei se nyt kovin vakuuttavakaan ole varsinkaan, kun arvostelin äsken San Josen maalivahtia. Tiukaksi menee.

Pisteet: 7,3


Puolustus:
Kiinnostavin nimi puolustuksessa on tietenkin kokonaan viime kauden missannut superlupaus Erik Johnson, joka palailee täksi kaudeksi kaukaloon (?). Toinen todellinen lupaus puolustuksessa on 19-vuotias Alex Pietrangelo, joka pelaa tulokaskautensa tällä kaudella. Kokemustakin puolustuksesta löytyy kivasti, vai mitä sanotte? Nimet Darryl Sydor, Barret Jackman, Eric Brewer ja Mike Weawer puhuvat omaa kieltään. Kokonaisuudessaan St. Louis Bluesin puolustpaketti on hyvä ja tiukasti napitettu porukka. Fyysisyyttä on, kiekkotaitoa on ja peruspeliä omaavia konkareitakin on. Tällä tapellaan playoff-paikasta.

Pisteet: 8,1


Hyökkäys: Ykkösniminä hyökkäyksessä hääri pikkuinen iki-nuori Paul Kariya, joka on nyt pelikunnossa ja nuori läpilyönyt TJ Oshie sekä Brad Boyes ja ainiin.. Olihan siellä vielä David Backeskin. Aikamoiselta kuulostaa jo tämä pakka ja kokemusta tuo lisää myös toinen vikkelä mies Andy McDonald. Taitoa, käsiä ja vauhtia ainakin löytyy tarpeeksi näiden jätkien muodossa. Henkisenä liiderinä on sitten vankka Keith Tkachuk. Yksi nuori kiinnostava kaveri on myös Patrik Berglund. Kovuutta ja nyrkkiosastoakin on Cam Janssenin ja BJ Crombeenin muodossa. St.Louisin hyökkäyskalusto näyttää yllästyskelpoiselta ja tällä ollaan kiinni jopa playoff-paikassa. Onko menestys palaamassa hiljalleen St. Louisiin?

Pisteet: 8,4



Kuva
Joukkueen tähti: TJ Oshie







Kuva Vancouver Canucks

Maalivahdit: Nykypäivänä Vancouverissa torjuu yksi NHL:n parhaimissta maalivahdeista ellei jopa tämän hetken parhain sellainen. Hänen nimensä on Roberto Luongo. Valovoimainen tähti on noussut suureen maineeseen Canucksissa ja tulipa bongattua sellainen juttu, että Canucksin sivuilla Luongo on merkitty joukkueen kapteeniksi! Tälläistä en ole ennen nähnytkään, että maalivahti on kapteeni, mutta eiköhän kenttäpelaajat hoida sitten nuo kapteeninhommat tuomareiden kanssa ja muutenkin? Luongo on kuitenkni hyvä valinta joukkueen kapteeniksi, sillä hän on juurikin valovoimainen tähti, sitoutunut joukkuepelaaja ja loistava maalivahti. Vancouver loves this guy!

Pisteet: 9,2


Puolustus: Nousevia nuoria tähtipakkeja: Kevin Bieksa, Alexander Edler, Christian Ehrhoff. Kokeneet sotaratsut: Sami Salo, Willie Mitchell. Kovuus: Shane O'Brien, Aaron Rome. Kuulostaako hyvältä!? Hell yeah it does. Todella kovan pakistonkin omaava Vancouver kyllä voi tavoitella tällä jopa Stanley Cupia tänä vuonna ja ei ihmekkään, että sitä on ennusteltu mestarisuosikiksi. Tämä pakisto ei esittelyjä paljoa kaipaa!

Pisteet: 8,7


Hyökkäys: Sedinin veljekset jatkavat edelleen Vancouverissa ja ovatkin ne kovimmat nimet sen hyökkäyksessä. Löytyy myöskin sellaisia nousevia nimiä kuin Steve Bernier, Alexander Burrows, Jannik Hansen ja Ryan Kesler. Joukkue näyttää siis tälläkin osastolla melko kovalta. Kovuudesta puheenollen, mitäs sanotte sellaisesta nyrkkisankarista kuin Rick Rypien? Oma suosikkitappelijani tätä nykyä ja kaikki hänen tappelunsa ovat viihdyttäviä. Ei väliä voittiko vai hävisikö. Hieno mies. Kokemusta löytyy iso tukku Pavol Demitran muodossa. Kyllä Canucks alkaa olla Stanley Cup -suosikkeja.

Pisteet: 8,6



Kuva
Joukkueen tähti: Roberto Luongo



Pisteet yhteensä: 26,5






_______________________________________




Läntisen konferenssin sarjataulukko runkosarjan loppuessa:


1. Vancouver Canucks
2. San Jose Sharks
3. Anaheim Ducks
4. Chicago Blackhawks
5. Detroit Red Wings
6. Calgary Flames
7. Minnesota Wild
8. Edmonton Oilers
-------------
9. St.Louis Blues
10. Dallas Stars
11. Columbus Blue Jackets
12. Los Angeles Kings
13. Nashville Predators
14. Colorado Avalanche
15. Phoenix Coyotes




Loppusanat: Se oli aikalailla siinä. Kertokaa nyt hyvät herrat omia mielipiteitänne ja tuomitkaa minut tehdyistä virheistäni. ;)
''Form is temporary, Class is permanent''

''Im not putting pressure on you about that we have to win. I don’t want to put that kind of pressure on you. But we can’t lose, we cannot lose.'' – Jose Mourinho

Avatar
Viestit: 14900
Liittynyt: 27.07.2009 14:52
Suosikkijoukkue: KHL, NHL, Leijonat

Re: NHL - voimasuhteet ja ennakoinnit ennen kautta 2009-10

ViestiKirjoittaja InFlames » 01.10.2009 14:05

IS Veikaajan ennakkoliite rankkasi joukkueet seuraavasti

Itäinen konferenssi

1. Boston Bruins (sijat 1-2)
2. Washington Capitals (sijat 1-2)
3. Philadelphia Flyers (sijat 3-4)
4. Pittsburgh Penguins (sijat 3-4)
5. Carolina Hurricanes (sijat 5-6)
6. New York Rangers (sijat 5-6)
7. New Jersey Devils (sijat 7-9)
8. Buffalo Sabres (sijat 7-9)
---------------------------------
9. Ottawa Senators (sijat 8-10)
10. Montreal Canadiens (sijat 8-10)
11. Toronto Maple Leafs (sijat 11-13)
12. Tampa Bay Lighting (sijat 11-13)
13. Florida Panthers (sijat 11-13)
14. Atlanta Thrashers (sijat 14-15)
15. New York Islanders (sijat 14-15)


Läntinen konferenssi

1. San Jose Sharks (sijat 1-4)
2. Detroit Red Wings (sijat 1-4)
3. Anaheim Ducks (sijat 1-4)
4. Calgary Flames (sijat 1-4)
5. Chicago Blackhawks (sijat 5-6)
6. Vancouver Canucks (sijat 5-6)
7. St. Louis Blues (sijat 7-11)
8. Columbus Blue Jackets (sijat 7-11)
-------------------------------------
9. Dallas Stars (sijat 7-11)
10. Minnesota Wild (sijat 7-11)
11. Los Angles Kings (sijat 9-13)
12. Nashville Predators (sijat 9-13)
13. Edmonton Oilers (sijat 12-13)
14. Phoenix Coyotes (sijat 14-15)
15. Colorado Avalanche (sijat 14-15)

Tälläisen arvion veikkaajan raati heitti runkosarjasta.

Paluu NHL

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa