NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

Keskustelua NHL:stä ja sen pelaajista.
Salming

NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 04.10.2015 17:40

Tässä ketjussa ennakoidaan tulevaa NHL-kautta, joka alkaa ensi viikolla. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä pelataan neljä kamppailua. Mestaruusviiri nostetaan Chicagossa kattoon, kun Blackhawks kohtaa kotonaan New York Rangersin. Tulevalla kaudella NHL:ssä pelaa tutusti 30 joukkuetta neljässä eri divisioonassa ja kahdessa konferenssissa.

Itäinen konferenssi

Atlantin divisioona: Tampa Bay, Detroit, Montreal, Boston, Ottawa, Florida, Buffalo, Toronto
Metropolien divisioona: Washington, Pittsburgh, New York Islanders, New York Rangers, Columbus, Philadelphia, New Jersey, Carolina

Läntinen konferenssi

Keskinen divisioona: Chicago, St. Louis, Nashville, Dallas, Winnipeg, Minnesota, Colorado
Tyynenmeren divisioona: Anaheim, Los Angeles, San Jose, Calgary, Edmonton, Vancouver, Arizona

Aloitan ennakoimalla itäistä konferenssia, jossa pelaa siis 16 joukkuetta. Tässä ensimmäisessä viestissä käsittelen Metropolien divisioonaa. Kyseisen divisioonan kaksi heikointa joukkuetta tulevat erittäin todennäköisesti olemaan Carolina Hurricanes ja New Jersey Devils. Devilsin ainut tähtipelaaja on maalivahti Schneider, joka tulee varmasti huhkimaan n. 70 ottelua runkosarjassa, mikäli pysyy terveenä. Joukkue on palkannut uudeksi päävalmentajakseen John Hynes, joka on aiemmin luotsannut Pensin farmia sekä ollut Yhdysvaltojen nuorisomaajoukkueiden kehitysohjelmassa mukana. Devilsin uudeksi GM:ksi nimitettiin Ray Shero, joka tuli Pensistä Torontoon siirtyneen Lamoriellon tilalle. Hynes pyrkinee peluuttamaan Devilsia aktiivisemmin ja vauhdikkaammin kuin aiemmat luotsit ovat tehneet, mutta uusien asioiden opettelu tulee viemään aikaa. Koska pelaajamateriaali on varsinkin hyökkäyksen osalta kapea, Devils-faneja ei käy kateeksi. Puolustuksessa on sentään Larssonin, Seversonin ja Merrilin kaltaisia pelaajia, jotka ovat tulevaisuudessa Devilsin kulmakiviä alakerrassa. Hyökkäyksen suurimmat nimet ovat Henrique, Palmieri, Cammalleri, Elias ja Zajac, joten se kertoo kaiken olennaisen materiaalista. Ruutu pelannee pääosin nelos- tai kolmosketjun laidassa.

Carolinalla on hieman enemmän potentiaalia voittoihin kuin Devilsilla. Hyökkäyksessä on Skinner, Staal, Staal, Lindholm, Versteeg, Rask ja Gerbe, jotka kykenevät tekemään tehoja. Puolustus on Faulkin ja Wisniewskin jälkeen todella ohut, toki nuori Hanifin on lupaava puolustaja. Maalivahtiosastolla Eddie Läck lienee ykkönen ennen Wardia. Carolina pyrkii pelaamaan kiekolla rohkeasti, mutta taitotason puute aiheuttaa helppoja virheitä, joista vastustajat rokottavat. Joukkue on edelleen uudelleenrakennusvaiheessa ja nuoria pelaajia ajetaan paljon sisään kauden aikana. Taistelee Devilsin kanssa jumbopaikan välttämistä tässä divisioonassa.

Loput kuusi joukkuetta divisioonassa ovat siis Capitals, Pens, Isles, Rangers, Flyers ja Blue Jackets. Näiden kesken on melko vaikea ennustaa, että mitkä joukkueet etenevät pudotuspeleihin. Sarjajärjestelmähän on sellainen, että molemmista konferensseista pääsee pudotuspeleihin kahdeksan parasta joukkuetta. Kuusi ensimmäistä paikkaa jaetaan divisioonien parhaille ja loput kaksi eniten pisteitä keränneille muille joukkueille. Jos nyt pitäisi veikata, pudotuspelien ulkopuolelle jää ainakin Flyers. Capitalsin, Pensin ja New Yorkin joukkueiden uskon menevän kevään peleihin. Columbus on aivan siinä rajoilla kyttäämässä ja Flyers sitten hieman Blue Jacketsien takana. Flyers lepää taas vahvasti Giroux-Voracek -akselin varassa. Toki myös Simmonds, Couturier ja Schenn ovat hyviä pelaajia NHL:ään. Puolustusosasto on tasapaksu. Streit, Medvedev, Del Zotto, Schenn, Gudas ja Schultz kyllä muodostavat ihan kohtuullisen alakerran, jolla voi tapella pudotuspelipaikasta. Maalissa Mason pelasi viime kaudella hyvin, mutta olen silti hieman epäileväinen miehen kyvyistä johtaa joukkue pudotuspeleihin. Uusi päävalmentaja Dave Hakstol saapui Pohjois-Dakotasta, jossa hän luotsasi yliopistojoukkuetta edelliset 15 vuotta. Flyers pyrkii raikkaasti uusiutumaan, mutta on silti iso kysymysmerkki samaan aikaan.

Columbus tosiaan on rajatapaus, mitä tulee pudotuspeleihin. Viime kausi meni penkin alle loukkaantumisten vuoksi. Joukkue pelaa aggressiivista lätkää, mutta koohottaa välillä ehkä hieman liikaa. Maalissa Bobrovsky on eliittiä. Hyökkäysosasto vahvistui Saadin tulon myötä. Johansen, Foligno, Hartnell, Atkinson, Dubinsky ja Jenner antavat myös oman panoksensa. Puolustus on Flyersin tavoin ehkä turhan tasapaksu, mutta toisaalta luotettava, kun Johnson, Murray, Savard ja Tjutin johtavat orkesteria. Jossain vaiheessa kautta Columbus usein saa tietynlaisen flow-tilan päälle ja se saattaa kantaa joukkueen pudotuspeleihin, jos se flow-tila kestää tarpeeksi kauan eivätkä otteet ailahtele liikaa.

Loput neljä joukkuetta ovat WSH, PIT, ISL ja NYR. Näistä Rangers eteni viime keväänä pisimmälle ja on oma suosikkini voittamaan Stanley Cupin tänä vuonna. Pakkikalusto on pysynyt täysin samana ja maalissa King Henrik jyrää ja saa avuksi Stanley Cup -voittaja Raannan. Hyökkäys on se ainut lievä ongelma Rangersilla. Nashin, Stepanin, Brassardin, Kreiderin ja Zuccarellon takaa täytyy nousta ketjullinen uusia ratkaisupelaajia, jos Rangers haluaa nostaa pyttyä. Pelitapa on edelleen sama eli joukkue pelaa yksinkertaista ja todella kovatempoista jääkiekkoa. Viime kaudella se riitti runkosarjan voittoon ja ehkä myös tänä vuonna. Pelitapa on toki kuluttava ja Rangers oli ehkä hieman väsynyt Tampaa vastaan konferenssifinaaleissa keväällä. Mutta joka tapauksessa meikäläisellä on tunne, että tällä kaudella Rangers voittaa koko NHL:n.

Pens on vahvistunut ja nyt hyökkäyksen roolitus on paljon järkevämpi kuin edellisinä kausina. Alaketjuistakin siis löytyy laatua eikä pelkkiä AHL-arpoja. Plotnikov, Bonino, Bennett, Cullen ja Fehr tuovat kaivattua osaamista Malkinin ja Crosbyn taakse. Kessel, Kunitz, Perron ja Hörnqvist ovat hyviä laitureita kahdelle kärkisentterille. Maaleja syntyy takuuvarmasti, mutta puolustuspään kapeus saattaa ratkoa otteluita negatiivisessa valossa. Letang-Määttä -parin jälkeen taso tippuu. Cole, Pouliot, Lovejoy ja Scuderi eivät ole contenderin pakistoon kuuluvia pelaajia. Fleury pelasi viime keväänä hyvät pudotuspelit Rangersia vastaan ja on riittävä ykkösmaalivahti Pittsburghille. Takana kärkkyy vastuuta viime kauden AHL:n parhaaksi maalivahdiksi valittu Matt Murray. Eiköhän Pensin hyökkäysmateriaali kisko taas joukkueen pudotuspeleihin, mutta puolustuksen kapeus ei voi riittää konferenssivälieriä pidemmälle.

Capitals pysyi hyvin muotissa. Oshie ja Williams ovat loistavia hakuja lisäämään laituriosaston leveyttä. Kuznetsov ja Burakovsky ovat kauden kokeneempia ottamaan vastuuta Ovien ja Bäcksin takana. Holtby jatkanee siitä mihin jäi viime kaudella. Puolustus on kahden ensimmäisen parin osalta hyvää tasoa (Carlson, Niskanen, Orpik, Alzner). Orlov ja Schmidt ovat sitten vielä pienoisia arvoituksia. Trozt sai joukkueen pelaamisen kuosiin ja varsinkin puolustuspään tukittua viime kaudella. Capitals päästi seitsemänneksi vähiten maaleja ja samaan aikaan viisikkopuolustuksen paranemin näkyi siinä, että joukkue myös hyökkäsi paremmin viisikkona sooloilun sijaan. Trozt ei anna kurin löystyä ja Capitals jyrää pudotuspeleihin.

Islanders on jälleen kerran se kuuluisa musta hevonen, mutta uskon, että joukkue yltää viime kauden tavoin vähintään pudotuspeleihin. Maalissa jatkaa Halak ja puolustus pysyi myös kasassa. Leddy, Boychuk, Hamonic, De Haan ja Hickey pelasivat jo viime kaudella paljon. Hyökkäyksessä on laatua oikeastaan joka ketjuun. Tavaras, Okposo, Nelson, Bailey, Nielsen, Strome, Lee, Grabovski, Kulemin... Isles tulee pelaamaan taas paljon päätyjen kautta ja pyrkii tekemään riistoja hyökkäysalueella ja kulmissa. Kokonaisuus on vahva paketti ja jos Isles saa tiivistettyä oman pään pelaamista vielä pykälän verran viime kaudesta, joukkue taistelee jopa kotiedusta. Uudessa kotikaukalossa laidat tulevat varmasti ryskymään, mutta energia pitää saada myös kanavoitua kiekon liikuttamiseen.

Salming

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 04.10.2015 19:41

Jatketaan ennakointia itäisen konferenssin parissa ja seuraavaksi käsittelyyn Atlantin divisioona. Aivan yhtä selviä häntäpään joukkueita on vaikea ennustaa toisin kuin Metropolien divisioonassa. Toki Buffalo, Ottawa ja Toronto ovat vahvimmat ehdokkaat häntäpäähän. Tampa, Detroit ja Montreal nähtäneen ainakin pudotuspeleissä. Florida ja Boston ovat vahvimmin kiinni nelossijassa.

Ottawa teki viime keväänä ihmenousun, mutta en usko joukkueen yltävän tulevalla kaudella pudotuspeleihin. Syynä on yksinkertaisesti materiaalin kapeus ja tietynlaisen peli-identiteetin puuttuminen. Toki Sens pyrkii nopeiden jalkojen avulla nopeisiin suunnanmuutoksiin. Maalivahtiosasto on arvoitus. Jos Anderson pysyy ehjänä, hän on ykkösmaalivahti. Viime keväänä säväyttänyt Hammond kohtaa nyt toisen kauden kirouksen. Puolustuksessa Erik on yksinäinen johtaja. Methot, Wiercioch, Ceci, Cowen ja Borowiecki antavat tukea, mutta eivät tarpeeksi. Hyökkäys on myös todella nimetön. Turris ja Zibanejad kärkisenttereinä eivät vakuuta. Laidoilla Hoffman ja Stone ottavat varmasti isoa roolia, mutta esimerkiksi Ryanin täytyy parantaa reippaasti viime kaudesta. Ottawa ailahtelee Columbuksen tavoin ja sen takia en usko, että Aadawaa nähdään pudotuspeleissä.

Torontossa on käynyt iso myllerrys. Babcock ja Lamoriello ovat tulleet taloon. Kessel lähti Pensiin. Laituriosasto on auttamatta liian kapea pudotuspelejä ajatellen. JVR, Lupul ja Parenteau menettelevät, mutta sitten tuleekin jo Matthias, Leksa, Grabner, Winnik ja Panik. Keskellä Kadri ja Bozak ovat hyviä luottopelaajia, mutta eivät sellaisia, jotka kykenisivät tehoilemaan yli 60 pisteen kausia. Puolustuspaketti on pysynyt kohtuullisesti kasassa. Phaneuf, Rielly, Gardiner, Polak, Robidas ja Hunwick kuusikolla kelpaa lähteä kauteen, mutta ei tuokaan erityisemmin loppupeleissä säväytä. Bernier lienee ykkösmaalivahti ennen Reimeriä. Nyt pitäisi tulla se aivan nappikausi, jos Toronto haluaa edetä kevään peleihin. Toronto on aloittamassa vasta projektia Babcockin johdolla ja olisi todella iso yllätys, jos Maple Leafs etenisi jo ensimmäisellä kaudella pudotuspeleihin. Kaikki on mahdollista, mutta laadukkaiden ykköskorin pelaajien puute vaivaa.

Buffalo sai uuden koutsin Dan Bylsmasta. Selkeää eteenpäin menoa vrt. Nolaniin. Puolustus- ja maalivahtiosastot ovat arvoituksia. Lehner lienee ykkösmaalivahti ja Johnson avaa luukkua, mutta ei näillä veskareilla pudotuspeleihin edetä. Puolustuksessa Bogosian, Rasse, Gorges ja Franson pelaavat isoimmat minuutit, mutta taso heittelee liikaa. Sentteriosasto tulee olemaan tulevaisuudessa kova, kun O'Reilly, Eichel ja Girgensons keräävät enemmän kokemusta. Nyt taso ei vielä tule riittämään. Laidoilla Kane, Ennis, Moulson ja Gionta lienevät TOP4-laiturit, mutta heidän takanaan taso laskee viimeistään. Buffalo tsemppaa ja parantaa viime kaudesta jo pelkästään siksi, että Bylsma tuo touhuun ryhtiä ja viisikkopelaamiseen rakenteita niin hyökkäys- kuin puolustusalueelle. Tasaisuus ei silti vielä riitä jatkopeleihin, mutta tulevaisuudessa varmasti.

Florida ja Boston tosiaan taistelevat sitten mielestäni tässä divisioonassa nelos- ja vitossijoista. Bostonin GM Sweeney teki mielenkiintoisia peliliikkeitä kesällä ja mm. Hamilton, Lucic ja Söderberg saivat lähteä. Tilalle tulivat Hayes, Rinaldo, Beleskey ja Kemppainen. Maalissa Rask on tietysti eliittiä, mutta puolustus on heikko Charan, Krugin, Seidenbergin ja McQuaidin takana. Hyökkäysosasto kapeni poislähtöjen myötä ja Kemppainen napannee nelossentterin viitan avauksessa. Marchand, Bergeron, Eriksson, Pastrnak ja Krejci pystyvät ratkomaan matseja, mutta sitten onkin jo hiljaisempaa. Bostonin pelitapa on kuluttava ja fyysinen sekä melko suoraviivainen. Bruins elää murrosvaiheessa ja se näkyy peliesityksissä. Pudotuspelipaikka vaatii tasonnostoa usealta herralta ja Raskilta jälleen kerran unelmakautta.

Florida on kauden verran kokeneempi. Nippu pysyi hyvin kasassa. Huberdeau, Barkov, Jagr, Jokinen, Bjugstad, Smith ja Pirri vastaavat pääosin tehoista. Barkovin pitää ottaa entistä isompi rooli pisteidenteossa tulevalla kaudella, jos Panthers haluaa päästä pudotuspeleihin. Loukkaantumisiin ei juurikaan ole varaa. Puolustuksessa Ekblad, Campbell ja Kulikov vastaavat hyökkäyksen tukemisesta tehojen muodossa. Mitchell ja Gudbranson ovat hyviä peruspuolustajia, mutta näiden viiden jälkeen taso laskee. Maalissa Luongo on vielä sellainen maalivahti, joka voi johdattaa joukkueensa pudotuspeleihin. Valmennusosasto on lievä arvoitus. Gallant lienee saanut ajettua omaa ideologiaansa paremmin sisään, mutta riittääkö se lopulta? Viime kausina Florida on allekirjoittaneen silmiin näyttänyt joukkueelta, jonka pelissä ei oikein ole sitä punaista lankaa, vaan tilanteita syntyy spontaaneiden oivallusten kautta. Siinä ja siinä, riittääkö jo tällä kaudella taso pudotuspeleihin.

Tampa, Detroit ja Montreal ovat playoffeissa, jos ihmeitä ei tapahdu. Detroit on tehnyt sen tempun jo ties montako kautta putkeen. Uusi valmentaja Jeff Blashill tulee organisaation sisältä ja siten suuria muutoksia ei Babcockin aikakauden jälkeen ole luvassa. Detroit jatkanee kiekkokontrollilätkäänsä. Joukkue on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Tatar, Pulkkinen, Nyquist, Sheahan ja Mantha ottavat yhä isompaa vastuuta samalla kun taikuri, Franzen, Zetterberg ja Richards siirtävät pelillistä soihtua näille. Puolustus pysyi hyvin kasassa. Kronwall, Green, Ericsson, DeKeyser, Smith, Quincey ja Kindl ovat hyvä sekoitus kiekollista osaamista ja peruspuolustamista. Ykkösmaalivahti on arvoitus, joko Mrazek tai Howard. Toisen pitäisi kyetä lunastamaan selkeästi se ykkösveskarin viitta, muutoin Detroit ei keväällä etene pitkälle. Takuuvarma pudotuspelijoukkue, mutta onko pelitapa jo liian tuttu vai kykeneekö Blashill tuomaan siihen uusia vivahteita ja yllättämään vastustajat?

Montreal on ollut viime vuosina vahva runkosarjassa ja tullee olemaan myös tänä vuonna. Duunaripitoinen porukka, josta puuttuvat aivan ne kirkkaimmat tähdet. Pacioretty on toki yksi sarjan aliarvostetuimpia hyökkääjiä. Gallagher, Galchenyuk, Plekanec, Desharnais, Kassian ja Eller ovat hyviä runkopelaajia, mutta eivät sellaisia, jotka lopulta ratkovat isoja pelejä tarpeeksi usein. Semin on mielenkiintoinen hankinta vuoden pahvilla tuomaa taituruutta. Puolustus on kärjen osalta hyvä. Subban, Markov, Petry ja Jemelin ovat jo todistaneet tasonsa. Beaulieusta, Barberiosta ja Gilbertista en ole kovin luottavainen. Maalissa on sarjan paras maalivahti Kari Hinta, joka jo yksin torjuu monta voittoa. Veikkaan, että Montreal kokee saman kohtalon kuin viime kausina. Pudotuspeleissä lauluun viimeistään toisella kierroksella, koska kärkikorin äijät uupuvat hyökkäyksestä Paciorettyn jälkeen.

Tampa Bay hävisi finaalit kesäkuussa. Runko on pysynyt normaalisti koossa ja Cooper jatkaa koutsina. En näe mitään syytä, miksei samanlainen vauhtilätkä jatkuisi myös tulevalla kaudella. Bishop todisti olevansa kova maalivahti. Sentteriosasto on sarjan parhaita Stamkosin, Johnsonin, Filppulan ja Boylen ansiosta. Ehkä Palatin, Kucherovin, Callahanin ja Drouinin jälkeen toivoisi vielä laajempaa materiaalia alaketjujen laitoihin. Puolustuksessa Hedman, Strålman, Carle, Garrison, Coburn ja Nesterov muodostavat tarpeeksi vahvan perustan, jolla voidaan mennä päätyyn asti. Viisikkopelaaminen toimii ja pelaajat saivat arvokasta oppia playoffmaailmasta keväällä, joten Tampa on piirun verran vahvempi joukkue taas tällä kaudella. Vähintään konferenssivälieriin ja siitä eteenpäin myös sattuma ratkoo paljon asioita.

Salming

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 05.10.2015 16:19

On aika siirtyä läntisen konferenssin pariin. Aloitan Tyynenmeren divisioonalla, jossa pelaavat Arizona, Edmonton, Vancouver, San Jose, Calgary, Los Angeles ja Anaheim. Näistä heikoin tulee pomminvarmasti olemaan Arizona. Raju uudelleenrakennusvaihe käynnissä. Päävalmentaja Dave Tippett osaa toki piiskata ryhmänsä pelaamaan kurinalaista peliä, mutta ongelmat tulevat esiin viimeistään hyökkäyspäässä. Nuoria lupauksia kuten Max Domi, Dylan Strome ja Anthony Duclair ollaan vasta ajamassa sisään tulosyksiköihin tulevina vuosina. Hanzal, Vermette, Bödker, Doan ovat hyökkäyksen nimekkäimmät pelaajat, joten heikkoa on. Puolustuksessa Ekman-Larsson pelaa isoja minuutteja. Michalek, Stone ja Grossmann ovat kohtalaisia tukipelaajia, mutta eivät riittävän hyviä. Maalissa Smithin urakäyrä on laskeva ja edessä pelaava heikko viisikko ei ainakaan paranna miehen tilastoja. Meno ja kyyti tulee olemaan kylmää kojooteille.

Edmonton tulee kirkastamaan kasvojaan. Uusi päävalmentaja Todd McLellan on laatujamppa, joka viimeksi koutsasi San Josea ja Kanadan keväällä MM-kultaan. Tuo selkeät rakenteet Oilersin pelaamiseen. On sellainen koutsi, jonka nuori ryhmä tarvitsee. Silti Edmontonin aika on tuskin vielä yltää poffeihin. GM-osastolle Chiarellin saapuminen oli iso juttu, tuo jämäkkyyttä ja oikeanlaista johtamista johtoportaaseen. Edmontonilla on paljon nuoria pelaajia kärkiketjuissa ja heidän kokemattomuus tulee vielä tällä kaudella näkymään. Toki Eberle, Nugent-Hopkins, Hall ja Jakupov ovat pelanneet NHL:ssä jo paljon, mutta Draisaitl, McDavid ja puolustuksessa Nurse sekä Klefbom tarvitsevat vielä lisää rutiinia. Edmontonin aika on tulevaisuudessa. Maalissa Talbot säväytti viime kaudella Lundqvistin takana ja usein näillä kakkosmokeilla kestää hetken aikaa ennen kuin he pääsevät sinuiksi ykkösmaalivahdin statukseen. Meikäläisellä on kuitenkin tunne, että Talbot onnistuu Edmontonissa heti ensimmäisellä kaudella. Korpikoski, Letestu ja Purcell ovat hyviä roolipelaajia alemmissa ketjuissa ja tuovat luisteluvoimaa, jota vaaditaan McLellanin pelitavassa. Oilers siirtyy hiljalleen sekasorrosta kiekonhallintaan, mutta muutosprosessi vie aikaa, joten siksi Oilers jää runkosarjaan. McDavid tekee korkeintaan 40 tehopistettä.

Vancouver tippui viime kaudella Calgarylle pudotuspeleissä. Liekkilauma oli selvästi nälkäisempi kuin Canucks. Vancouver on vähän sellainen HMV-nippu ollut viime kausina. Sedinien lisäksi kukaan ei ole säväyttänyt. Maalissa Miller on ailahdellut. Puolustuksessa Edler, Hamhuis, Tanev, Weber, Sbisa, Bartkowski kuusikko periaatteessa riittää taistelemaan pudotuspelipaikasta. Hyökkäys on tosiaan Sedinien jälkeen ollut laiha. Viime kaudella Vrbata teki 63 paunaa ja rannelaukaus tehnee tuhoa myös tällä sesongilla. Sutter naarattiin Pensistä kakkoskentän keskelle, mutta Sutter on parhaimmillaan ollut toistaiseksi kolmossentterinä, nyt pitäisi ottaa enemmän vastuuta tehoista. Burrows, Higgins ja Hansen eivät ole enää entisaikojen vedossa. Lupauksista Virtanen ja Bärtschi saanevat näyttöpaikkansa ja voivat olla positiivisia yllätyksiä. Valmentajana Willie Desjardins on selkeästi rauhallisempi vrt. edeltäjäänsä Tortorellaan. Ei kuitenkaan vaikuta sellaiselta valmentajalta, joka voisi johdattaa Canucksit keväällä pitkälle. Ja toki materiaalikaan ei siihen riitä. Luultavasti Canucksit ovat taas hyvin paljon ruotsalaiskaksosten varassa ja muut ketjut sitten onnistuvat satunnaisesti vuoroiltoina. Ei asiaa tällä kaudella poffeihin.

Divisioonan neljän kärki tullee olemaan Ducks, Kings, Flames & Sharks. Näistä San Jose uudistui täksi kaudeksi. McLellan siirtyi tosiaan Oilersiin ja tilalle saapui Peter DeBoer. San Josen overtalkoot loppunevat ja joukkue siirtyy pelaamaan hieman kurinalaisempaa lätkää omassa päässä. Maalissa Jones tulee silti olemaan kovan paikan edessä, kun hän on ensimmäistä kertaa ykkösmaalivahdin asemassa urallaan. Puolustus on kohtuulaadukas Burnsin ja Vlasicin ansiosta. Martin, Dillon, Braun ja Müller ovat ihan OK puolustajia myös. Hyökkäys on totutusti tulivoimainen. Marleau, Thornton, Couture, Pavelski, Hertl, Wingels ja Karlsson saavat seurakseen Capseista Joel Wardin ja Kärpistä Joonas Donskoin, joka saattaa hyvinkin aloittaa kauden ylhäällä. Jos maalissa Jones ei täysin kyykkää, San Jose mennee pudotuspeleihin yhden välikauden jälkeen. On myös mielenkiintoista nähdä tosiaan, että mitä pelillisiä elementtejä DeBoer tuo Sharkseihin. PAPP:n organisoinnin lisäksi San Josen tavaramerkiksi muodostuneet pitkät hyökkäykset ja kulmarallit voivat joutua muutoksen kohteeksi.

Calgary pelasi mahtikauden ja tippui vasta Anaheimille konferenssivälierissä. Nuori joukkue on pysynyt erinomaisesti kuosissa. Hartley jatkaa valitsemallaan linjalla ja peluuttaa joukkuettaan monipuolisesti koko kentän leveyttä hyväksikäyttäen. Maalivahtiosastolla on käynnissä kova kilpailutilanne. Rämö aloittanee ykkösenä, mutta Hiller ja yhden suunnan sopimuksella liikenteessä oleva Ortio ovat yhtä lailla hyviä vaihtoehtoja. Puolustus on yksi sarjan kovimmista. Giordano, Brodie, Hamilton, Wideman, Russell ja Smid. Kelpaisi mille joukkueelle tahansa avauskuusikoksi. Rotaatiossa on vielä Engellandin ja Nakladalin kaltaiset perusvarmat puolustajat. Hyökkäyspää on tasainen ilman suuria tähtiä. Toki Gaudreau tulee sellainen tulevaisuudessa olemaan. Monahan, Hudler, Backlund, Stajan, Bennett, Frolik ja Colborne pystyvät myös ratkomaan pelejä, mutta kevään peleissä Flames tulee lopulta taas kaatumaan ratkaisijaosaston kapeuteen, vaikka puolustuspelaaminen olisi kunnossa. Mutta eiköhän Flames pelaa itsensä pudotuspeleihin ja on musta hevonen siellä.

Kings floppasi ja jäi rannalle poffeista. Nyt sama tuskin toistuu. Runko on melko sama muutamalla vahvistuksella höystettynä. Lucic saapui Bostonista ja Ehrhoff Pensistä. Maalissa Quick on eliittiä. Puolustus on laaja ja vähintään yhtä hyvä kuin Flamesilla. Doughty, Muzzin, Ehrhoff, Martinez, Greene, McNabb, McBain... Hyökkäyksessä Kopitar ja Gaborik liidaavat tutusti jengiä, mutta Lucic, Pearson, Carter, Toffoli, King, Lewis ja Brown pystyvät yhtä lailla tekemään tehoja joka ilta. Materiaalista Kingsin menestys siis ei tule jäämään kiinni. Sutterin täytyy onnistua motivoimaan joukkue heti kauden alusta alkaen ja se tuskin tulee olemaan vaikeaa, kun tiedetään pelaajien voitonnälkä ja kunnianhimo. Viime kaudella Kings ei herännyt ikinä siihen tuttuun loppukiriin, mutta eiköhän taas tällä kaudella joukkue jatka timanttista viisikkopuolustustaan, joka päästi viime kaudella vähiten laukauksia maalia kohti ottelua kohden (27.0). Hyökkäyspäässä pitää olla kliinisempi ja ahneempi kuin viime kaudella.

Divisioonan voittajaksi ennustan Anaheimia, joka viime kaudella tippui konferenssifinaaleissa Chicagolle. Boudreauta on haukuttu lampaaksi pudotuspeleissä. Runkosarjassa mies onnistuu aina viemään joukkueensa hyville sijoille. Viime kaudella poffeissa kaksi ensimmäistä vihua olivat Jets ja Flames, joten todelliseen testiin Anaheim joutui vasta Blackhawkseja vastaan ja tippuikin sitten lopulta finaaleista ulos. Perry, Getzlaf, Kesler, Maroon, Silfverberg, Lindholm, Vatanen ja Fowler vastaavat edelleen pääosasta tehoja, mutta uudet hankinnat Hagelin ja Stewart tuovat lisää leveyttä ratkaisijaosastolle. Maalissa Andersen saa entistä kovemman haasteen varmasti Gibsonilta. Anaheimin materiaali riittää taas taistelemaan divisioonan voitosta, mutta pelitapa on sen verran kuluttava, että se saattaa viedä mehut ennen ratkaisupelejä. Ducks pelannee taas tiukasti karvaten ja prässäten ja samalla se ajaa taklaukset varmasti perille saakka. Viime kaudella Ducks riistikin eniten kiekkoja ja joukkue pärjää loistavasti kaksinkamppailuissa. Joka tapauksessa Ducks selättänee ainakin ensimmäisen playoffvastustajansa, mutta jos sen jälkeen tulee jo viime kauden Flamesiin vrt. kovempi joukkue vastaan, Ducks saattaa olla helisemässä. Toisaalta pelitapa on sen verran ytimessä, että Ducksit lyödäkseen tarvitsee vastustajajoukkueen onnistua lähes täydellisesti.

Salming

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 06.10.2015 10:53

Ennakkokatsauksen viimeinen osa eli läntinen konferenssi ja ehkäpä se kovin divisioona eli Keskinen divisioona käsittelyyn. Ja ei ole hei kiellettyä, että myös muut palstatoverit jakavat näkemyksiään tähän ketjuun tulevasta kaudesta! Se on jopa suotavaa.

Keskisessä divisioonassa pelaa seitsemän joukkuetta. Chicago, Blues, Preds, Stars, Jets, Wild ja Avalanche. Kaikki ovat todella kovia nippuja ja oikeastaan yhtään huonoa joukkuetta ei mukana ole tässä seitsikossa. Divisioonan taso on vain niin kova, että joidenkin kohtalo on jäädä rannalle pudotuspeleistä.

Etukäteen arvioiden divisioonan heikoimmaksi joukkueeksi arvioisin Coloradon. Päävalmentaja Patrick Roy ei saanut joukkuetta ruotuun viime kaudella. Pelitapa ei ollut pelaajien selkäytimessä ja se näkyi tuloksessa. Sama ongelma tullee esiin myös tänä kautena. Joukkue on vielä nuori ja pyrkii sen vuoksi pelaamaan vauhtilätkää, mutta jalkojen lisäksi myös järkeä pitäisiä käyttää välillä. Pelaaminen on ajoittain koohottamista ja vihu rankaisee silloin helposti. Maalissa Varlamov-Berra -akseli pitäisi olla riittävä. Puolustus on kapea. Barrie ja Johnson pelaavat isoja minuutteja, mutta heidän jälkeensä Beauchemin, Zadorov, Holden ja Stuart eivät ole tarpeeksi hyviä illasta toiseen. Hyökkäyksessä on potentiaalia. Landeskog, Duchene, Iginla, Tanguay, MacKinnon, Comeau ovat kärkiketjujen miehet, jotka ratkovat pelejä, mutta esimerkiksi viime kaudella yksikään näistä herroista ei tehnyt yli 60:ta pistettä. Rantanen saattaa aloittaa kauden ylhäällä. Se kertoo enemmän Avalanchen tilanteesta kuin Rantasen.

Seuraavaksi käsittelyyn Blues. Povaan, että joukkuetta ei nähdä pudotuspeleissä. Hitchock sai vain yhden vuoden jatkosopimuksen viime kevään jälkeen. Palli heiluu siis jo valmiiksi. Maalissa Allenin pitäisi aloittaa ykkösenä ensimmäistä kertaa uralla. Elliotia en pidä minään, en oikeastaan tätä Alleniakaan. Puolustus on Shattenkirkin, Pietrangelon ja Bouwmeesterin jälkeen epävarma. Hyökkäyksessä riittää taitoa, mutta se on samalla jollain tavalla pehmeä. Steen, Tarasenko, Schwartz, Backes, Lehterä, Stastny, Berglund... Kaikki ovat ihan kohtalaisia pisteidentekijöitä, mutta samalla hyökkäys on melko isokokoinen ja raskas. Blues pyrkii pelaamaan paljon laidoissa ja etenemään sieltä maalia kohti, mutta loppupeleissä pelitapa ja Hitchock alkavat olla jo nähtyjä. Joukkue vaatisi kunnon muutosta.

Bluesin perään käsittelyyn toinen viime kauden pudotuspelijoukkue eli Nashville. Laviolette onnistui debyyttikaudellaan maksimaalisesti country-kaupungissa. Vähän on sellainen kutina, että kuherruskausi on nähty ja joukkue palaa arkeen. Rinne on maalissa eliittiä tietysti, mutta kestääkö ehjänä? Puolustus on sarjan parhaita toki, koska Weber, Josi, Jones, Ellis, Ekholm ja Jackman kuuluvat ihannekuusikkoon. Ongelma on mielestäni hyökkäyksessä. Forsberg ja Ribeiro olivat ainoat yli 60 pisteen miehet viime kaudella. Molemmat pelasivat mielestäni yli odotusten ja nyt uskon, että molempien pistemäärät tulevat hieman laskemaan tuosta. Nealin ja Smithin kohdalla tasaisuus on aina ollut ongelma. Hodgson tuo toki laajuutta uutena hankintana, mutta ei hän ole mikään sateentekijä. Mielestäni hyökkäyksestä puuttuu aivan ne ykköskorin miehet ja se tulee lopulta vesittämään Predatorsin pudotuspelihaaveet tällä kaudella. Viime kaudella Preds pääsi hieman yllättämään puskista tiukalla karvauksellaan ja paineistuksellaan, mutta nyt se on varteenotettava vastustaja jo heti alusta alkaen ja yllätysmomenttia ei ole.

Minnesota Wild. Joukkue tulee venymään taas pudotuspeleihin. Yeon täytyy tällä kaudella kyetä viemään joukkue pitkälle, muutoin asema on uhattuna. Maalissa Dubnyk on arvoitus. Pelasi keväällä hyvin, mutta nyt paineet ovat erilaiset. Puolustus on harmaata massaa. Suter, Brodin, Scandella, Spurgeon, Dumba, Reilly, Folin, Prosser. Nojoo, kohtalainen, mutta ei säväytä. Hyökkäyksessä ratkaisuvoima ei vain riitä. Parise on liian yksin. Koivu ja MG eivät tule keväällä riittämään toista kierrosta pidemmälle. Pominville, Vanek ja Niederreiter eivät vain riitä laituriosastolla. Tasaisuus ja kovuus puuttuu. Alaketjuissa Zucker ja Fontaine yllättivät toisinaan, mutta ei heidänkään varaan voi paljoa laskea. Wild jatkanee taas tiukkaa viisikkopelaamistaan ja tuskin viettää mitään maalijuhlia, vaan voittaa pelit maalilla, jos voittaa. Samoin häviää matsit maalilla, kun häviää. Liian tasapaksu joukkue ja valmentaja mennäkseen loppuun asti. Uskon, että puolustuspelaaminen riittää silti pudotuspeleihin.

Kolmen kärkeen on tarjolla sitten Blackhawkseja, Jetsejä ja Starsia. Kyllä, luitte oikein. Aloitetaan Dallasista. Maalissa on tasainen kaksikko. Jakavat vastuun ja kumpikaan suomalainen ei näin ollen mene puhki. Keväällä parempi pelaa. Hyökkäys on sarjan timanttia. Benn, Seguin, Sharp, Spezza, Hemsky ja alaketjuissa on rutinoituneita ja kokeneita NHL-pelaajia. Puolustus on kauden verran kokeneempi. Klingberg, Golikoski, Oduya, Demers, Benn, Jokipakka, Nemeth pystyvät olemaan tarpeeksi hyviä, jotta Dallas voi napata playoffpaikan. Joukkueen pelipaidat ovat sarjan tyylikkäimmät. Jos koutsi Lindy Ruff onnistuu tuomaan hieman parempia avauspelaamisen ja puolustuspelaamisen rakenteita sekä elementtejä Dallasin pelaamiseen, joukkue on kova. Meikäläinen uskoo siihen vahvasti ja Dallas tulee yllättämään monet.

Jets ylsi viime keväänä pitkästä aikaa pudotuspeleihin. Se hävisi suoraan 4-0 Anaheimille, mutta olisi voinut voittaa oikeastaan jokaisen ottelun. Rutiinia puuttui tuolloin miehistöstä. Ainut kysymysmerkki on maalivahtiosasto. Pavelec ei ole ikinä vakuuttanut meikäläistä. Hutchinson ja Hellebuyck eivät ole vielä tarpeeksi hyviä tuuraamaan. Puolustuksessa Myers, Trouba, Bufyglien, Enström & co. muodostavat yhden sarjan laadukkaimmista alakerrista. Hyökkäyksessä on voimaa, kokoa ja röyhkeyttä. Ladd, Little, Wheeler, Perreault, Scheifele, Stafford, Ehlers, Burmistrov jne. Suurin osa nimistä on aliarvostettuja. Pelitapa perustuu aktiivisuuteen ja siihen, että kommunikointi pelaa viisikon kesken. Joukkue on yksi luisteluvoimaisimmista koko sarjassa ja jaksaa varmasti puurtaa illasta toiseen myös vierasreissuilla. Luotan siihen, että Jetsin hyökkäyksestä nousee esiin tällä kaudella hieman laajempi ratkaisijajoukko kuin viime kaudella ja se kantaa Jetsit tietysti myös tällä kaudella poffeihin, mutta ehkä jopa ensimmäistä kierrosta pidemmälle. Pelitapa on hallussa ja joukkuehenki kukoistaa. Jos Pavelec saa edes oven toisinaan kiinni, Jets tulee pärjäämään.

Divisioonan voittajaksi veikkaan sitten hallitsevaa mestaria Chicagoa. Palkkakatto-ongelma hoidettiin tyylikkäästi, kun Panarin, Tikhonov ja Anisimov naarattiin joukkueeseen. Chicago on yksi sarjan pelinopeimmista joukkueista ja tekee sillä tulosta. Kiekko liikkuu ja miehet liikkuvat. Puolustuspelaaminen perustuu siihen, että joukkue ottaa keskustan kiinni tiukasti ja pakottaa vastustajat laukomaan laidoista. Maalissa Crawford-Darling -kaksikko on riittävä kuten viime keväänä nähtiin. Puolustus on hieman paremmin balanssissa. Keith, Seabrook ja Hjalmarsson toki pelaavat edelleen eniten, mutta Daley, Rundblad ja van Riemsdyk pystyvät pelaamaan myös hyvällä tasolla ainakin runkosarjassa. Pokka kärkkyy AHL:n kautta pelipaikkaa, jos loukkaantumisia tulee. Hyökkäys on tietysti sarjan kovimpia. Toews, Kane, Teuvo, Hossa, Panarin, Tikhonov, Kruger, Shaw, Dano, Anisimov, Bickell.... Melkoinen lista äijiä, jotka ovat jo näyttäneet tasonsa. Jos ja kun Quenneville ei anna mestaruuskrapulan iskeä Chicagoon, joukkue tulee menemään taas pitkälle, vaikka edelliskevien rasitukset saattavat pitkässä runkosarjassa näkyä joinakin iltoina avainpelaajien otteissa. Materiaali on kuitenkin niin laaja, että ratkaisuvoimaa pitäisi löytyä joka ilta. Konferenssifinaaleihin luultavasti taas kerran.

Salming

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 07.10.2015 12:01

Voisin heittää tähän alle vielä joitakin ennustuksia koottuna tulevasta kaudesta ranskalaisin viivoin.

- Stanley Cupin voittaa Rangers
- Floridaa ei nähdä poffeissa, mutta Columbus sen sijaan venyy
- Nashville ja Blues jäävät pleijareiden ulkopuolelle

- Suomalaisten paras pistemies on Barkov
- Suomalaisten maalipörssin voittaa myös Barkov
- Filppula pelaa 50 pinnan kauden
- Jussi Jokinen tekee yli 12,5 maalia
- Koivu tekee enemmän pinnoja kuin MG
- Korpikoski tekee 10 maalia vähintään
- Jokipakka tekee avausmaalinsa
- Paras torjuntaprosentti suomalaisista on Raskilla
- McDavid tekee alle 76,5 pinnaa
- Eichel jää alle 20 osuman
- Pistepörssin voittaa Crosby, mutta tekee alle 100 pinnaa.
- Maalipörssin voitto jaetaan Ovien ja Kesselin kesken
- Puolustajien pistepörssin voittaa Kris Letang
- Koko liigan tehopörssin voittaa Victor Hedman

Salming

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 13.04.2016 17:17

Salming kirjoitti:Voisin heittää tähän alle vielä joitakin ennustuksia koottuna tulevasta kaudesta ranskalaisin viivoin.

- Stanley Cupin voittaa Rangers
- Floridaa ei nähdä poffeissa, mutta Columbus sen sijaan venyy LOL.
- Nashville ja Blues jäävät pleijareiden ulkopuolelle LOL.

- Suomalaisten paras pistemies on Barkov Jokinen pisteellä.
- Suomalaisten maalipörssin voittaa myös Barkov Kyllä.
- Filppula pelaa 50 pinnan kauden 31p
- Jussi Jokinen tekee yli 12,5 maalia 18
- Koivu tekee enemmän pinnoja kuin MG 56-44 Mikolle.
- Korpikoski tekee 10 maalia vähintään Tasan kymmenen.
- Jokipakka tekee avausmaalinsa Kyllä!
- Paras torjuntaprosentti suomalaisista on Raskilla Korpisalo, Raanta, Rask.
- McDavid tekee alle 76,5 pinnaa Naps.
- Eichel jää alle 20 osuman 24
- Pistepörssin voittaa Crosby, mutta tekee alle 100 pinnaa. Kaner
- Maalipörssin voitto jaetaan Ovien ja Kesselin kesken Ovie.
- Puolustajien pistepörssin voittaa Kris Letang Karlsson over 80
- Koko liigan tehopörssin voittaa Victor Hedman Toffoli +35

Salming

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Salming » 12.10.2016 12:29

Ennakoita en tällä kaudella kirjoittele, mutta heitetään jotain ennustuksia yöllä alkavasta kaudesta. Muutkin voivat osallistua arvaamiseen.

- Rangers voittaa pytyn.
- Dallas pelaa semeissä

- Suomalaisten pörssin voittaa Sasha 69 pisteellä.
- Paras maalintekijä suomalaisista on samainen herra 25 täysosumalla
- MG syöttää 40 maalia
- Armia tekee enemmän pisteitä kuin Laine
- Puljujärvi pelaa jossain kohtaa kautta McJeesuksen laidalla
- Korpikoski tekee 10 maalia
- Ristolainen tekee vähemmän pisteitä kuin viime kaudella
- Ville Pokka treidataan kesken kauden ja hän tekee debyyttinsä uudessa seurassa
- Teräväinen on Carolinan TOP3 pistemies
- Haula tehoilee enemmän kuin Valle
- Rantanen tekee enemmän pisteitä kuin Vadu
- Nutivaara pelaa vähintään puolet runkosarjasta ylhäällä
- Iiro perkele! Pakarinen taklaa Komarovin jälkeen eniten suomalaisista runkosarjassa

- Sedin-Sedin-Eriksson painaa kauden aikana yhteensä 240 tehopistettä
- Pistepörssin voittaa Pavelski
- Maalipörssi kirjataan puolestaan Stamkosille
- Puolustajien maalipörssin voittaa OEL.

Avatar
Viestit: 11211
Liittynyt: 18.11.2008 00:25
Suosikkijoukkue: Oulun Kärpät

Re: NHL:n ennakot ja ennustukset kaudella 2015-2016

ViestiKirjoittaja Nestori » 13.10.2016 07:33

Salming kirjoitti:- Puljujärvi pelaa jossain kohtaa kautta McJeesuksen laidalla

Siihen ei kauan mennyt. Tämähän toteutui jo tänään, kun Pulju pelas 6 vs 4 YV:ssa samassa ketjussa McDavidin kanssa.
Oulun Kärpät

Paluu NHL

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa