Tapparan peliotteet 2010-2011

Kuva
Avatar
Viestit: 2555
Liittynyt: 18.02.2008 18:19
Paikkakunta: Pori
Suosikkijoukkue: Ässät

Tapparan peliotteet 2010-2011

ViestiKirjoittaja Jartsa » 16.10.2010 21:02

Alotetaans nyt tällanenkin aihe.

Ja aloitetaan aihe tuolla surullisen sävyisellä Savon kiertueella.

Kummassakin pelissä Tapparaa kohden tuli aikas rumat lukemat ja numerot ja pelien kulku olivat lähes identtiset.
Olen ehkä jopa sitä mieltä, että lukemat eivät kerro koko totuutta kenttätapahtumista tai pelin tasosta.
Kummassakin ottelussa Tapparalla oli vastustajaa huonompi alku ja jouduttiin juoksemaan vastustajan perässä tämän pyöritellessä peliä energisellä ilmeellä. Tästä jouduttiin sitten ottamaan jäähyjä, joista vastustaja rankaisi.
Ja sitten, kun peliin päästiin sisään ja otettiin otetta, niin kas kas, aivan järkyttäviä henkilökohtaisia virheitä pelaajille ja vastustaja rokottaa jälleen. Peli tasaantuu, mutta kiri jää tekemättä. Tämä oli kaava sekä Lappeenrannassa, että Kuopiossa.
Ja jvielä noista henkilökohtaisista virheistä, niin varsinkin niissä kunnostautuivat Ilvonen ja Honkanen, jotka olivat melkein aina kentällä kun omissa soi. Taisi Turkulaisenkin piikkiin mennä. Mutta ehkä eniten pihalla on Honkanen, jonka taso on laskenut kuin lehmän häntä. Tätä jätkää on peluutettu tuplaten liikaa rooliin nähden. Ei mitään tekoa tasakentällisin, mutta AV:llä pärjää, kun ei tarvitse, kuin olla lihamuurina.
Ilvosen peli vaikuttaa taas vähän haluttomalta ja laiskalta, tappamisen meininki puuttuu. Liekö loukkaantuminen vaikuttanut asiaan?
Posittivisia otteita on näyttäneet Koskela, Topo, Doell, Kangasniemi ja Leimu.
Toinen iso ongelma näissä peleissä oli jälleen ylihyökkääminen. Liian monta läpiajoa vastustajalle joko kiekonmenetyksestä hyökätessä ja pakki pelaa syvällä, tai sitten karvaustilanteessa, kun joku kenttäpelaajista irtoaa paikaltaan ja pakit eivät ehdi kääntyä edes perään, kun omissa on jo tilanne päällä.
Toinen asia, mikä mietityttää, on se, että tuo avauspeli on jotenkin maailman vanhin idea ja liian ennalta arvattava ja helppo karvattava. Onhan se ollut tarkoituksenakin Hirvosella, että nyt pelataan simppelillä paketilla. Mutta liian moni hyökkäys päättyy kaavalla omalla alueella kiekko hyökille ja koettaa polkea laidasta läpi, hyökkäys pysähtyy siniviivalle. Ekoissa peleissä koetettiin vähän hake puolenvaihtoja ja jättöjä ja ne toimivat. Nyt on jotenkin fokus hukassa ja peli on viellä enemmän hakemista, kuin alkukaudesta.
Viellä yksi asia, mikä ärsyttää. Se, että tuhlaillaan aivan järkyttävä määrä maalipaikkoja. Namutellaan ja naatitaan ja kierretään maalia ja ei vedetä tyhjään maaliin tai selkeästä laukaisupaikasta tulee pari syöttöä viellä.

Nyt pieniä asioita kuntoon ja Halme takaisin, niin eiköhän se vire taas löydy.
Ei allekirjoituksia

Avatar
Viestit: 2555
Liittynyt: 18.02.2008 18:19
Paikkakunta: Pori
Suosikkijoukkue: Ässät

Re: Tapparan peliotteet 2010-2011

ViestiKirjoittaja Jartsa » 29.10.2010 21:41

Jotain Pelsu-matsista...
Oikeastaan vaikea laittaa mitään alasyyssiä. Mahtava tunne tuli Peltolan maalista. Vajaa 4000 katjsojaa piti kovempaa meteliä, kuin monena iltana 6000. Pitkään aikaan ei ole perse noussut penkistä sen vertaa, kun Peltola sai kiekon jan nosti rystyltä maalin. Kaikenkaikkiaan mahtavaa kiekkoviihdettä. Peltola saa kaikki haukkumiseni anteeksi!
Tappara alkoi löytää pelissään punaista lankaa, laukauksia ja hyviä kuvioita, myös YV:llä, joka jäi kuitenkin hyödyntämättä. Tuntui, että joukkue jätti taklauksia vähemmälle ja käytti energiaa enemmän kiekolliseen peliin. Tämä näkyi myös vähinä jäähyinä. Kaksinkamppailuja vietiin puhtaalla pelillä. Toppi ( ;D) parantaa peli peliltä, ja muu porukka tulee siinä mukana. Jotenkin viittaisi siihen, että tappioputken aikana reenattiin kovaa ja haettiin kuntoa kevättä varten, siellä on Hirvosen joukkueet olleeet parhaimmillaan.
Tapparan molemmat maalit tuli oikeastaan Pelicansin viisikon sekoilusta, paino oli kononaan väärällä laidalla ja oli vapaat paikat. Pelsujen eka maali aika nololla tavalla, kun Sindel sai seisoskella ja odottaa, että kaveri tulee mukaan ja laittaa pussiin. Rankkaria he eivät olisi ansainneet, harvemmin niitä keskialueen puolelta vihelletään.

Pelaajistosta koko ryhmä paransi tasaisesti. Ilvonen teki yhden ainoan pienen merkkausvirheen, mutta muuten hyviä ja helppoja ratkaisuja. Luceniuksen työmäärä ei jotenkin vastaa tehoja. ;D Jätkä on ihan näkymättömissä, kunnes saa kiekon ja oivaltaa avautuvan paikan. On hänen valintansa, jos haluaa tällaisen pelityylin ottaa. Rahkeita olisi paaaaljon kokonaisvaltaisempaan peliin.
Elorinne teki aika vahvan debyytin. Ei virheitä, varteenotettava mies tulevaisuudessakin. Sätkylle eka voitto ja tästähän se lähtee.

Niin ja jos joku lause vielä pelsuista, niin ne kyllä pyöritti välillä aikas vahvastikin, mutta laukaukset lähti huonohkoista paikoista ja vähän paremmatkin Säteri torjui. Vähissä oli varsinaiset maalipaikat heillä.
Ei allekirjoituksia

Avatar
Viestit: 2555
Liittynyt: 18.02.2008 18:19
Paikkakunta: Pori
Suosikkijoukkue: Ässät

Re: Tapparan peliotteet 2010-2011

ViestiKirjoittaja Jartsa » 21.11.2010 13:33

Jatkakaamme yksintykittämistä.

Täytyy sanoa, että kaikenkaikkiaan perkeleen hieno viikko Tapparalta. Kolme peliä, kolme voittoa. Itse hiljaa yksinäisyydessäni toivoinkin, että Hirvonen nyt reenaisi joukkueen majutauon aikana kuntoon ja otettaisiin sellainen parin vuoden takainen tepsi-tyyppinen Suikkas-nousu.
Mutta siis joukkue jaksaa selvästi pelata pitempään, taukoa edeltävissä peleissä kunto tahtoi väkisin loppua kesken ottelun ja voittoasemia hukattiin jo sellaisia oltiin pystytty hankkimaan surkealla hyökkäyspelillä.
Taisteluhenkeä on jälleen löytynyt ja se yksi suuri asia on kunnossa, etä alempien ketjujen pörrääjistä löytyy ratkaisijoita. Taklauksien määrä tosin on vähentynyt roimasti ekoista kauden peleistä, mutta ehkä ajateltiin, että nykyliigassa ne ovat enempi tai vähempi turha elementti ja jäähyaltis sellainen.
Mikä on erikoista näissä kolmessa pelissä, on se, että voitot tulivat aikas helpolla. Pelillisesti Tapparan peli ei juurikaan ole parantunut, muuta kuin hyökkäyspään pelaamisen osalta, jälleen löytyy viimeistelytaitoa ja kaksinkamppailuja voitetaan.
Pelin ongelmat löytyvät yhä avauspelaamisesta ja keskialueen ylittämisestä. Avaukset ovat hitaita ja ehkä liian ennalta sovittuja, eikä variaatioita ole montaa. Ja keskialueen ylittäminen on sitä, että joku Guolla kuskaa kiekon yksin läpi tai päin vastustajan karvausta, vaikka voisi tehdä puolenvaihdon tai alkukaudesta paljon nähdyn jätön, jotka tosin ovat kokolailla riskialttiita tällä pelaajistolla.
Myös se näyttäisi olevan ongelma, että aina jossain vaiheessa pari kertaa pelin aikana tempo meinaa pleistä kuolla kokonaan ja pelaajisto menee täysin lukkoon ja paiikkiin, eikä mistään tule mitään. Tällaisia parin minuutin mustia hetkiä, jolloin maalivahti saa olla skarppina. Tätä ei tosin oikein yksikään tämän viikon vastustajista pystynyt vakavissaan hyödyntämään haluttomuudessaan tai laiskuudessaa. Tosin ipaa vastaan meidät pelasti vain ja ainoastaan Säteri Ipan ihailtavaa myllytytstä vastaan.
Pelaajistossa ketjut on jälleen alkaneet toimia Luce-Doell-Toppi kentällinen on jälleen vaarallinen ja roolitus menee nyt oikein. Luce ailahtelee tosin käsittämättömän paljon pelin sisällä. Välillä joukkueen paras joka osa-alueella ja välillä huonoin pullopersesika. Hieno mies. Guolla on osoittautunut sinäsnsä pettymykseksi, ettei oikein tulosta saa aikaiseksi, mutta kaipaisi energistä Niemistä vierelle, joka hakkaisi irtokiekot maalin edestä sisään, kaksi taiteilijaa, Tillu ja Steve eivät pärjää yksinään. Loppukokoonpano jatkaa omaa hyvää peliään erottumatta sen paremmin. Karjalaisella todella hieno depyytti ja luulen, että jos häntä loppukausi jaksetaan peluuttaa ylhäällä, on siinä laadukas pelaaja ensi kaudelle.

Mutta mitäs, lisää voittoja vaan alle, kunhan vain kuntoa riittää!
Ei allekirjoituksia

Avatar
Viestit: 2555
Liittynyt: 18.02.2008 18:19
Paikkakunta: Pori
Suosikkijoukkue: Ässät

Re: Tapparan peliotteet 2010-2011

ViestiKirjoittaja Jartsa » 18.12.2010 13:49

Terve taas kaikille lukuisille Tappara-faneillemme, jotka jaksatte täälläkin paahtaa.

Tuosta edellisessä viestissäni mainitusta kolmen voiton viikosta onkin jo vierähtänyt melkoinen tovi. Ja sinä aikana Tappara ehti ensin notkahtaa ja sitten taas nousta uudestaan ja aina kuntopuntarin kärkeen asti. Oli tiukat pelit Bluesia, Ässiä ja HPK:ta vastaan, joissa kaikissa kuitenkin tuli enempi tai vähempi takkiin. SaiPaa vastaan kotona pelattu peli taas oli sellaista kaikkien aikojen Tiistain HMV-paskaa, ja sieltä rutiinilla puristettu höntsä-voitto.
Ja kaikkein komeimpana Jypiä vastaan pelattu peli. Kuinka niin tasaisessa ja laadukkaassa ottelussa voikaan lurpsahtaa yhtäkkiä niin monta maalia omaan verkkoon. Tappara jopa niskan päällä alussa, eikä kolmannessakaan ollut mikään huono, mutta Jyp rankaisee joka saatanan paikasta helpohkolla maalillaan. Ja Tapparahan kyllää luovutti siinä lopussa ja säästeli Tepsi-peliä varten, jos nyt säästelemistä heitä vastaan tarvitsi. Aluksi Tappara väsytti Tepsin puolustamalla ja sitten meni toisessa eräsä menojaan ja sai olla kokolailla rauhassa kolmannen erän.
Mutta tästä alkoi Tapparan ryhti-liike. Kuten itsekkin ennen kauden alkua vähän uumoilin, niin joulukuun aikana palaset loksahtivat kohdilleen, Tapparasta muodostui ehjä ja tasainen joukkue, joka huonompanakin iltana pystyy ottamaan voiton viimeistään jatkoajalla. Joukkue on nyt Hirvosen joukkue, ja se pelaa kuten hän haluaa. Ja joukkueen kuntokin on jo aikas kohdillaan.
Oikeastaan ainoa varsinainen ongelma on yhä ollut se, että paikkoja olisi ollut tehdä paljon enemmän maaleja, mutta ykkösketjussa ei Doell-Luce akseli toimi. Sillä tämä ykkösketju pitää periaatteessa iana ollessaan kentällä koko vaihdon ajan kiekkoa hyökkäysalueella, mutta maaleja ei synnty millään suurella prosentilla. Varsinkin tehoja syö paljon se, että Luce pelaa laput silmillä ja itsekkäästi, haluaako se olla pelintekijä vai maalintekijä, kannattaisi jo päättää. Doell on välillä venynyt aivan jäätäviin yksilösuorituksiin ja menee maalinedustatilanteisiin, kuin kamikaze-lentäjä. Toppi on löytänyt oman paikkansa, eli maalin edessa hakkaa kiekot sisään.
Tapparan avauspelikin on ollut nyt nopeampaa ja jouhevampaa, kun hyökkäysketjut ovat vakiintuneet paikalleen ja joainen tietää, miten lähdetään milloinkin. Tosin kerran-pari pelissä tulee tällaisia Lasse Kukkosmaisia myöhästymisiä ja synkronointivirheitä vaihtojen aikana ja hyökkääjät joutuvat kaartamaan takaisin päin, kun yleensä avaaamassa on Saravo tai Mäntylä. Tuntuu myös vähän siltä, että Guollan poistuminen riveistä jotenkin sai muut parantamaan, etunenässä Kangasniemen ja Vänttisen.
Mutta peleistä, periaatteessa viimeiset neljä ottelua ovat kulkeneet samoissa uomissa. Tappara hallitsee, peli pyörii roimasti enemmän vastustajan päädyssä, mutta vastustaja vie laukaukset. Jotenkin tuntuu, että luullaan Tapparan molareita ja puolusttusta niin heikoiksi, että joka paikasta kannattaa koettaa. Tai no, niinhän se joissain peleissä on ollutkin.
Hifk-peli varsinkin oli komeaa katsottavaa. Koko ajan pyöritetään ja pyöritetään ja viedään tilanteet loppuun asti. Maalit esti vain Hifkin uhrautuva maalinedustapuolustus ja tietysti Lundell. Hifk siinä sai siten käsittämättömällä munkilla kaksi YV-maalia, mutta tästä ei Tappara lannistunut, vaan tykitti kaksi maalia vastaan, tasoitus seitsemän sekuntia ennen loppua ja pisteet kotiin sitten kolme sekuntia ennen JA:n loppumista. Nättiä!
HPK:ta vastaan pelattu peli oli todella hankala. Tasaista vääntöä, ja aggressiivista sellaista. Mutta tämäkin onnistuttiin kääntämään voitoksi.
Jokereita vastaan pelattu matsi taas olikin täydellinen ottelu päättää syyspuolikas. Tappara hallitsi koko peliä suvereenisti ja tuomarit siinä koettivat pelata väkisin pisteitä maajoukkue-Erkalle. Tappara kuitenkin pelasi jälleen ihailtavaa alivoimaa ja tappoi varsin kyseenalaisista tilanteista annetut tuplajäähyt. Loppuun Jokerit tuli viellä yllättävän kovalla draivilla, mutta Tappara piti pakettinsa kasassa. Yksi nukahdus sallittiin tapahtua ja siitä Kerälä rankaisi. Jokerit tosin ei uskaltanut Lasakia (joka muuten oli käsittämättömän epävarma eikä saanut kiekkoja pidettyä itsellään) pois. Loppuun aivan käsittämätön perseily tuomareilta ja hyväksyttiin maali, joka syntyi selkeästi summerin soimisen jälkeen! Noh, pitihän Janne Lahdelle saada vähän tilastomerkintöjä. Maalin jälkeen ei edes otettu keskelle aloitusta, only in sm-liiga!

Mutta siis nyt se on tapahtunut. Hirvonen on saanut joukkueen kulkemaan suoraan ja nyt otetaan voittoja, venytään ja hallitaan, huolimatta lukuisista loukkaantumisista. Ja tauko tekee tuohon kutaa, kuntoa parannetaan ja vammoja hoidetaan kuntoon. Vaikka tähdet puuttuukin, niin kannattaa katsoa näitä pelejä!
Ei allekirjoituksia

Paluu Tappara

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa